Uhanalaisen kiljuhanhen kanta on ponnistanut nousuun

http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.209827

Pohjoismaiden runsaslukuisin hanhilaji kuihtui alimmillaan 30:een yksilöön. Nyt talvehtivia pohjoismaisia kiljuhanhia on jo 130.

Maiju Pohjanheimo
Mikäli kiljuhanhen pohjoismainen pesimäkanta jatkaa kasvuaan, sen paluu Suomen pesimälinnustoon on vain ajan kysymys, WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja Petri Lampila kertoo. Hänet kuvattiin Liminganlahden kosteikolla lokakuun alussa.
Mikäli kiljuhanhen pohjoismainen pesimäkanta jatkaa kasvuaan, sen paluu Suomen pesimälinnustoon on vain ajan kysymys, WWF:n kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja Petri Lampila kertoo. Hänet kuvattiin Liminganlahden kosteikolla lokakuun alussa.

Sata vuotta sitten kiljuhanhi oli Pohjoismaiden runsaslukuisin hanhilaji. Pohjoismainen kanta kuitenkin romahti, alimmillaan se oli vain 30 yksilöä.

WWF:n kiljuhanhityöryhmän mukaan kosteikkojen hävittäminen ja liiallinen metsästys linnun muuttolevähdys- ja talvehtimisalueilla on ollut romahduksen syy.

Lintu luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.

”Aallonpohja nähtiin kymmenisen vuotta sitten. Nyt kanta on nousussa”, kiljuhanhityöryhmän puheenjohtaja Petri Lampila kertoo.

Kreikassa talvehtivien pohjoismaisten kiljuhanhien määrä kasvoi viime talvena 130:een yksilöön.

Oulun seutu, erityisesti Siikajoen ja Lumijoen ranta-alueet Perämerellä, ovat tärkeitä kiljuhanhen levähdysalueita kevätmuuton aikana.

Linnut lentävät Pohjois-Norjan Porsanginvuonolle pesimään.

”Jos pesintä onnistuu, kiljuhanhet lentävät Itä-Euroopan kautta etelään talvehtimaan. Jos taas pesintä ei onnistu, linnut tekevät 4 000 kilometrin lisäkierroksen Aasiaan sulkimisalueille ja sieltä etelään”, Lampila kertoo.

Aasian reitti on linnuille metsästyksen vuoksi huomattavasti vaarallisempi kuin Itä-Euroopan reitti. Siksi pesinnän onnistumisella on kaksinkertainen myönteinen vaikutus kannan kehitykselle: Lintu saa poikasia ja valitsee turvallisen muuttoreitin.

Syytä reitinvalintaan ei tiedetä.

Kiljuhanhen suojelu käynnistyi Suomessa 33 vuotta sitten. Lampila pitää suojelutyötä Pohjoismaissa onnistuneena.

Norjassa kettuja on pyydetty ennen lintujen pesintää, mikä on ollut tärkeä tekijä pesinnän onnistumiselle.

”Kun isot pedot ovat poistuneet, kettu on levittäytynyt tunturialueille. Kettu syö kiljuhanhen poikasia”, Lampila toteaa.

Ketunpyynti palvelee myös uhanalaisen naalin pesinnän onnistumista.

Lampilan mukaan kiljuhanhen kannan elpyminen edellyttää, että makean veden kosteikkoja on riittävästi ja että salametsästys muutto- ja talvehtimisalueilla ehkäistään.

Kiljuhanhi on uhanalainen myös maailmanlaajuisesti. Yksilöitä koko maailmassa on noin 50 000.

Posted in Uutiset.