Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisesti tärkeät lintualueet

Maakunnallisesti tärkeiden lintualueiden kartoittaminen ja rajaaminen (MAALI) on BirdLife Suomen valtakunnallinen hankekehys, jossa alueelliset lintuyhdistykset tunnistavat alueensa tärkeät lintualueet. MAALI koostuu eri puolilla Suomea eri aikoihin toteutettavista hankkeista. MAALI-hankkeessa pyritään osoittamaan linnustolle tärkeät alueet, jotta ne voidaan ottaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, kuten kaavoituksessa, huomioon. Alueellisten hankkeiden tulokset ja paikkatietorajaukset ovat vapaasti kaikkien käytettävissä.

Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys (PPLY) on kartoittanut toimialueellaan maakunnallisesti tärkeitä lintualueita vuodesta 2010 lähtien sekä palkkatyönä että vapaaehtoisvoimin.

Näillä vuonna 2025 päivitetyillä sivuilla esitellään PPLY:n tähän saakka tunnistamat MAALI-alueet kohdetyypeittäin. Aineisto sisältää kohteiden kuvaukset ja kartat sekä niiden rajaukset paikkatietoaineistoina. Lisäksi kuvataan kohteiden valintaperusteet ja työn pohjana käytetyt linnustotiedot. PPLY:n MAALI-alueet koostuvat muuttoreiteistä ja muutonaikaisista kerääntymisalueista sekä soista ja lintuvesistä pesimäalueina.

Suo- ja lintuvesikohteet esitellään kohdekortteina (pdf) tällä sivulla. Muuttoreiteistä ja kerääntymisalueista (lepäilyalueet) on julkaistu erillinen raportti(pdf).

MAALI-kohteet kohdetyypeittäin (näihin linkit alle):

• Muuttoreitit ja kerääntymisalueet (raportti)
• Suot (pesimäalueina)
• Lintuvedet (pesimäalueina)

Puutteellisesti tunnetuilta alueilta ja elinympäristöistä voidaan tulevaisuudessa tunnistaa uusia MAALI-alueita. PPLY:n alueelta on tunnistamatta ja nimeämättä mm. metsä- ja maatalousympäristön linnustolle maakunnallisesti arvokkaat lintualueet sekä saariston pesimäalueet. Myös jo tunnistettujen kohteiden linnustotietoja päivitetään mahdollisuuksien mukaan tulevina vuosina. Tulevaisuudessa on tavoitteena tarkastella myös kohteiden valintakriteerien ajanmukaisuutta, mihin muutokset lajien kannankehityksissä antavat aihetta.

BirdLife Suomen ja yhteistyötahojen aiemmissa hankkeissa on tunnistettu kansainvälisesti ja kansallisesti merkittävät lintualueet Suomessa (IBA ja FINIBA). Nämä ovat osin päällekkäisiä MAALI-alueiden kanssa. Teoriassa FINIBA-kohteet täyttävät myös MAALI-alueen kriteerit, mutta vain ne FINIBA-kohteet, joista voitiin saada PPLY:n MAALI-hankkeen aikaan riittävän ajantasaiset linnustotiedot, otettiin mukaan MAALI-tarkasteluihin.

Muuttavan maankäytön hankkeita (esimerkiksi suuret rakennushankkeet) ei lähtökohtaisesti tule ohjata MAALI-alueille. Jos MAALI-alueisiin vaikuttavia hankkeita kuitenkin suunnitellaan, tulee alueilta hankkia ajantasaiset ja kattavat linnustotiedot. On tärkeää huomioida, että MAALI-kohteen linnustotiedot eivät korvaa hankkeiden luontovaikutusten arviointiin tarvittavia selvityksiä.

Maakotkan ja sääksen pesimäaikaiset havainnot jätetään pääosin julkaisematta, sekä harkinnan mukaan myös havainnot muuttohaukasta, vaikka lajit on huomioitu kriteeritarkastelussa. Lisäksi tulee huomioida, että PPLY:llä ei myöskään ole ollut MAALI-työssä käytössä näiden lajien kattavia esiintymistietoja. Sensitiivisten lajien esiintymistiedot tulee tarkistaa hankkeissa erikseen viranomaiselta.

Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueella on myös muiden lintuyhdistysten toimialueita ja niiden MAALI-alueita. Kuusamon kunta kuuluu Kuusamon lintukerhon alueeseen ja Pyhäjärven, Haapajärven, Reisjärven, Nivalan, Ylivieskan, Alavieskan ja Kalajoen kunnat BirdLife Keski-Pohjanmaan alueeseen.

 

Suot (pesimäalueina)

 

PPLY on tunnistanut toimialueeltaan 48 maakunnallisesti arvokasta suokohdetta (MAALI-suokohdetta) kriteeritarkasteluihin perustuen. Tarkastellusta yhteensä 85 suon aineistosta nämä 48 kohdetta edustavat soilla pesiville lintulajeille tärkeimpiä elinalueita Pohjois-Pohjanmaalla ja ne ovat linnustoltaan alueen rikkaimpia soita. Arvokkaat suokohteet on jaettu kolmeen pinta-alaluokkaan, joiden valinnassa käytettiin eri raja-arvoja.

MAALI-hankkeen aloitusaikaan vuonna 2010 Pohjois-Pohjanmaalla oltiin ottamassa uusia alueita turvetuotantoon, mikä loi eri toimijoille tarpeen tunnistaa alueen linnustollisesti merkittävimmät suokohteet aluesuunnittelun tueksi. Tämän vuoksi myös PPLY:n MAALI-hankkeessa keskityttiin ensimmäiseksi soihin. Nykyisin maankäyttöpaineet suoalueilla ja niiden ympäristössä ovat erilaisia muun muassa tuuli– ja aurinkovoimaan painottuen. Erittäin laajoista metsäojituksista johtuen maakunnan soiden ennallistamistarve on suuri.

MAALI-suokohteiden valinnassa on sekä hyödynnetty olemassa olevia aineistoja että kerätty runsaasti uutta tietoa linnustokartoituksin. Käytetyt tiedot pohjautuvat kokeneiden ammattilaisten ja asiantuntevien harrastajien havaintoihin.

Koska linnustotiedot perustuvat sekä kartoitus- että linjalaskentoihin, aineisto ei sovellu tarkkoihin lintujen parimäärävertailuihin. Osa lajitiedoista voi myös olla sensitiivistä, eikä sitä julkaista verkossa. Näissä tapauksissa tieto lajin esiintymisestä on kokonaan poistettu kohdekortilta ja taulukoista.

MAALI-suokohteen rajausperusteena on aina ekologinen kokonaisuus, siksi rajaukset ovat laajempia kuin linnustolaskentojen kattamat alueet. Kohteet on rajattu pääosin yhtenäisten turvemaiden mukaan niin, että rajaukset kattavat soiden hydrologiset kokonaisuudet. Usein varsinaisen arvokkaan lintusuon reunoilla on runsaasti ojitettua suota. Nämä alueet ovat linnustonsuojelun näkökulmasta ensisijaisia ennallistamiskohteita, joiden tilan parantaminen parantaa myös suon keskiosien vesitaloudellista ja ekologista tilaa.

Likimainkaan kaikkia maakunnan avosoita ei ole kartoitettu. Kartoituspanostus on kattavampi maakunnan etelä- kuin pohjoisosissa. Näin siksi, että eteläosissa maankäyttöpaineet ovat olleet suuremmat kuin pohjoisessa. Erityisesti suovaltaisten Pudasjärven ja Utajärven kuntien alueella MAALI-kartoitukset eivät ole kattaneet kuin osan arvokkaista lintusoista.

 

Aineisto

Linnustolaskentatiedot kohteilta saatiin pääosin PPLY:n omista MAALI-kartoituksista, Pohjois-Pohjanmaan liiton tilaamista ja PPLY:n toteuttamista kartoituksista sekä suurimpien suokohteiden osalta Metsähallituksen linjalaskenta-aineistoista. Käytössä oli myös joitakin turvetuotantohankkeiden linnustoselvitysten aineistoja täydentämään muita aineistoja. Lisäksi Tiira-havaintojärjestelmään tallennettuja laskentojen ulkopuolisia havaintoja käytettiin täydentämään laskentojen tuloksia.

MAALI-tarkastelussa käytetyt soiden pesimälinnustotiedot perustuvat suurelta osin vuosina 2010–2013 tehtyihin kartoituslaskentoihin. Muutamia tätä vanhempia ja uudempia laskentoja on sisällytetty aineistoon. Suurimmalla osalla kohteista on tehty yksi kartoituslaskenta.  Laajempia suokokonaisuuksia on kartoitettu useammassa osassa, ja joitain kohteita on laskettu kahteen kertaan, mikäli ensimmäisen laskennan kattavuus on arveltu puutteelliseksi. Kartoitusajankohdat on esitetty kunkin kohteen kohdekortissa.

Pohjois-Pohjanmaan liitto käynnisti vuonna 2010 soiden eri käyttömuotojen yhteensovittamiseen tähtäävän suunnitteluhankkeen. Tämän Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelman puitteissa PPLY kartoitti kesällä 2011 yhteensä 33 pohjoispohjalaisen suon linnustoa sekä luonnontilaisilta että voimakkaasti muutetuilta soilta (Repo ja Auvinen 2011). Kerättyjä tietoja hyödynnettiin MAALI-alueiden valinnassa sekä uusien kartoitusten suunnittelussa.

PPLY:n omat MAALI-hanketta varten tekemät kartoitukset suunnattiin ennakkotietojen ja ilmakuvatarkastelujen perusteella potentiaalisesti merkittäville lintusoille tai suojatkumoille, jotka olivat etupäässä puutteellisesti tunnettuja ja joista monia uhkasi silloin ihmistoiminta. Kartoitukset kohdistettiin ensisijaisesti avosuo-osiin, jotka ovat keskeisimpiä suolinnustolle.

Suojelualueiden osalta MAALI-tarkastelussa on lisäksi hyödynnetty Metsähallituksen linjalaskenta-aineistoja. Näitä 2000-luvun aikana kerättyjä aineistoja sijoittui 31 suolle. Aineistossa suojelualueilla pesivien suolintujen parimääräarviot on laskettu suhteuttamalla havaittu parimäärä alueen kokoon. Jos saman suojatkumon sisälle sijoittui useampia laskentalinjoja, on linjojen parimäärätiedot summattu, ja näin muodostettu MAALI-tarkastelua varten laajempi, ekologisesti yhtenäinen tarkastelukokonaisuus.  Vastaavasti linjalaskennan parimäärätietoa on yhdistetty kartoituslaskentojen parimäärätietoihin, kun tiedot ovat koskeneet saman suokokonaisuuden eri osia.

Lisäksi kohteittain on poimittu muita tietolähteitä täydentävät pesimäaikaiset Tiira-havaintojärjestelmän havainnot vuosilta 2000–2013, ajankohdalta 20.5–30.6., joista selvät muuttohavainnot on rajattu pois.

MAALI-tarkastelua varten saatiin koottua soveltuvia ja riittäviä lintulaskentatietoja 85 suolta. Jos kohteelta on ollut käytössä useita eri aineistoja ja/tai eri vuosilta, on tarkasteluihin valittu mukaan suurin havaittu parimäärä.

Joidenkin soiden kohdekortteja on myöhemmin täydennetty MAALI-tarkastelujen jälkeen uudemmilla Tiira-havainnoilla, jos kohteessa on havaittu aiempaa tietoa suurempi parimäärä, tai mahdollisesti pesivä suolaji, josta ei ole aiemmin ollut havaintoa. Nämä tiedot esitetään kohdekortilla omassa taulukossaan, eikä niitä ole huomioitu MAALI-kriteeritarkasteluissa. Tiira-havainnon tarkkaa havaintopaikkaa on saatettu karkeistaa.

 

Epävarmuustekijät

MAALI-suokohteiden linnustotiedot perustuvat monen kohteen osalta yksittäiseen laskentaan, jolloin kaikkia kohteella pesiviä lajeja ei todennäköisesti löydetä. Lintujen havaittavuuteen vaikuttavat mm. sääolot, laskenta-ajankohta, sekä kartoittajien väliset erot lintujen havainnoinnissa. Lisäksi pesimälinnuston kannat vaihtelevat luontaisesti vuosittain. Näistä tekijöistä johtuen esitetyt tulokset kohteiden lajistosta ja parimääristä ovat otos kohteen pesimäaikaisesta linnustosta kartoitushetkenä. Kohde voi olla merkityksellinen elinympäristö myös sellaiselle suolajille, jota ei kartoituksissa havaittu. Tulee myös huomata, että MAALI-tarkastelu on tehty vain alueille, joista on saatu riittävät linnustotiedot. Kaikkia potentiaalisesti arvokkaita alueita ei ole kartoitettu.

 

Kohteiden valinta

Kohteiden kokoluokittelu

Pohjois-Pohjanmaalla on hyvin erikokoisia soita. Pienimmät soistumat, joilla saattaa pesiä esimerkiksi liro, ovat vain muutaman aarin kokoisia, kun taas suurimmat suokokonaisuudet ovat kooltaan yli sata neliökilometriä. Pohjois-Pohjanmaan soiden ojitustilanne on hyvin erilainen alueen etelä- ja pohjoisosissa. Ojitus on ollut intensiivisempää etelämpänä, jossa turvemaiden osuus on muutenkin vähäisempi. Maakunnan eteläosissa jäljellä olevat luonnontilaiset suot ovat usein pieniä. Jotta nämä suot tulevat huomioiduksi tarkasteltiin soita eri kokoluokissa. Valintakriteerit laadittiin kolmelle soiden kokoluokalle erikseen. Tarkasteltavat kokoluokat ovat: pienet suot (pinta-ala alle 100 hehtaaria), keskikokoiset suot (100–1000 hehtaaria) ja suuret yli 1000 hehtaariin suokokonaisuudet.

Pinta-alalla ei tässä tarkoiteta suon geologista pinta-alaa, vaan lintulaskentojen kattamaa pinta-alaa, joka voi olla merkittävästi pienempi.  Laskennan kattama ala on arvioitu aineiston perusteella tai laskennan tekijän toimesta. Lopulliset MAALI-soiden rajaukset sen sijaan noudattavat pääosin soiden ekologista ja vesitaloudellista rajausta (kts. myös Kohteiden rajaaminen). Kohdekortilla on esitetty erikseen rajauksen ja laskenta-alueen laajuudet. Parimääräarviot koskevat lintulaskentojen kattamaa laskenta-alaa (poikkeuksena kohteet, joilta Metsähallituksen linjalaskenta-aineistoa, kts. Aineisto).

 

Valintakriteerien ja kriteerirajojen määrittely linnustotietojen perusteella

Valintakriteerien muodostamiseksi tarkasteltiin 70 suolla pesivän lintulajin esiintymistä ja parimääriä (Taulukko 1). Tarkasteltavien lajien lista pohjautui Pohjois-Pohjanmaan suolinnustoselvitykseen (Repo ja Auvinen 2011), jossa havaittiin 52 suolajia, eli sellaista lajia, joille suo on joko ensisijainen tai toissijainen pesimäympäristö (Väisänen 1998, Rassi 2010). Lisäksi PPLY:n MAALI-tarkastelussa on mukana 18 muuta suota pesimäympäristönään käyttävää lajia.

Kohteiden valintaperusteina eli kriteereinä on käytetty 1) suolajien lukumäärää ja 2) kokonaisparimäärää sekä 3) lajikohtaisia parimääriä. Kriteerirajat (Taulukko 1) on määritelty laskentapinta-alan kokoluokan ja lajien koko Suomen kannankoon perusteella. Kriteeri ylittyy esimerkiksi, jos suolla on havaittu yksikin uhanalainen muuttohaukkapari, mutta yleisempiä kapustarintoja tulee havaita suurella suolla enemmän kuin 30 paria, jotta kriteeri ylittyisi. Yksittäinen kriteerin ylitys tarkoittaa siten, että suolla on omassa kokoluokassaan suurta merkitystä kyseisen kriteerilajin suojelulle tai suo on lajimäärältään tai kokonaisparimäärältään maakunnan lintusoiden parhaimmistoa.

Lintulajikohtaiset kriteerirajat parimäärille määriteltiin erikseen kullekin suon kokoluokalle (pienet, keskikokoiset, suuret). Kriteerirajaksi asetettiin kokoluokan noin neljänneksi parhaan suon parimäärä (Taulukot 1 ja 2). Rajaa nostettiin korkeammaksi, mikäli suot eivät ole lajin ensisijainen elinympäristö (vesilinnut), ja vastaavasti hieman laskettiin 1960-luvun jälkeen eniten taantuneiden suolajien kohdalla (metsähanhi, keltavästäräkki, pohjansirkku ja avosoiden kahlaajat). Näin ollen MAALI-kohteiden valinnassa on enemmän painoarvoa niillä lajeilla, joille soiden suojelulla on suurinta merkitystä. Raja-arvot valittiin siten, että pienemmillä soilla on pienin raja-arvo ja vastaavasti suurilla suokokonaisuuksilla suurin, vaikka lajia olisikin havaittu enemmän jollain pienemmän kokoluokan suolla. Lisäksi määriteltiin vastaavasti raja-arvot laskentojen tuottamalle kokonaisparimäärälle ja kokonaislajimäärälle siten, että näillä on suunnilleen yhtä suuri painoarvo kuin arvokkaimmilla suolajeilla.

 

Soiden pisteytys ja valinta MAALI-kohteiksi

Seuraavaksi laskettiin kunkin suon kriteerinylitysten lukumäärä. Näin saatiin pisteytettyä suot edellä määriteltyjen kriteerien ylitysten perusteella (1 piste/ylitys). Tarkastellut suot saivat 0-36 pistettä (Taulukko 3). Maakunnallisesti arvokkaiksi soiksi määriteltiin suurimmat pistemäärät saaneet suot.

Pienten ja keskisuurten soiden kokoluokissa maakunnallisesti arvokkaan suon pisteraja asetettiin siten, että noin puolet tarkastelluista soista tuli valituiksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että puolet maakunnan soista yltäisi arvokkaan suon pistemäärään, koska valtaosa tarkasteltavista soista oli jo ennakkoon arvioitu linnustoltaan merkittäviksi. Pienten soiden kohdalla pisterajaksi tuli 7 kriteeriylitystä, jolloin 5 pientä suota nimettiin maakunnallisesti arvokkaiksi lintusoiksi. Keskikokoisten soiden pisterajaksi tuli vastaavasti 4 kriteeriylitystä ja valituksi 24 suota.

Tarkastelluista suurista suokokonaisuuksista liki kolme neljästä nimettiin maakunnallisesti arvokkaiksi pisterajan ollessa 5 kriteeriylitystä. Mikäli näitä suokokonaisuuksia olisi tarkasteltu alle 1 000 hehtaarin osina, olisivat osat yltäneet keskikokoisten soiden luokassa maakunnallisesti arvokkaiksi. Sen vuoksi kriteeriraja oli syytä asettaa sellaiselle tasolle, että suot tulivat nimetyiksi maakunnallisesti arvokkaiksi tarkastelualueen laajuudesta riippumatta.

Näin määriteltynä valtaosalle soita ensisijaisena elinympäristönään asuttavalle lintulajille tuli nimetyiksi 10–29 tärkeää lintualuetta (Taulukko 4, lihavoidut lajit). Maakunnallisesti arvokkaiden lintualueiden verkoston voidaankin katsoa kattavan kaikkien ensisijaisesti soilla pesivien lajien tärkeimmät pesimäaikaiset esiintymispaikat.

 

Kohteiden rajaaminen

MAALI-suokohteiden rajaukset on tehty yleiskartalle maastokäyntejä, maastotietokantaa ja ilmakuvia apuna käyttäen. Nykyiset suokohteiden MAALI-rajaukset on tehty vuosien 2018-2019 aikana. Kohteet on pyritty rajaamaan ekologisesti ja vesitaloudellisesti yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi, vaikka laskennat eivät olisi sijoittuneet kattavasti koko suon alueelle. Toisaalta on pyritty välttämään sisällyttämästä rajauksiin paljon sellaista suoalaa, jonka linnustosta ei ole mitään tietoja. Siten rajaukset sisältävät kartoitetut arvokkaat lintualueet sekä niihin kiinteästi liittyvät avoimet ja puoliavoimet suoalueet. Yhtenäisen rajauksen sisälle jääviä kangasmaita ei ole rajattu pois, elleivät ne ole erityisen laajoja. MAALI-suokohteella tarkoitetaan ensisijaisesti rajauksen mukaisia turvemaa-alueita ja turvemaiden ja kivennäismaiden välittömiä reunavyöhykkeitä.

 

Viitteet:

Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. Helsinki. 685 s.

Repo, J. ja Auvinen, A.-P. 2011. Suolinnustoselvitys. Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Kainuun suo-ohjelma. Pesimälinnustoinventoinnit 2011. Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistys ry. Oulu. 54 s.

Väisänen, R.A., Lammi, E., Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. Keuruu. 567 s.

 

Suokohteiden kohdekortit

Taulukossa: Pinta-ala = kohteen rajauksen kokonaispinta-ala. Kokoluokka = laskentapinta-alaan perustuva kokoluokka: I = < 100 ha, II = 100 – 1000 ha ja III = > 1000 ha. Krit. = MAALI-kriteeriylitysten lukumäärä. Koodi = MAALI-aluekoodi.

Kunnat	MAALI-kohde	Pinta-ala ha	Koko-luokka	Rajaus (shp)	Kartoitus	Krit.	Koodi	Suot
Raahe	Kaivostenneva	493	I		2006-2009, 2011-2020	9	810337	Kaivostenneva, Kaivostensalmi, Ispinäneva ja Ala-Ispinä
Ii	Vasikkasuo	780	I		2013	7	810338	Vasikkasuo, ”Karhunpesämaansuo”
Ii	Koiransuo	452	I		2011	7	810339	Koiransuo, Soidinsuo
Pudasjärvi	Lintuperänsuo	60	I		2013	7	810340	”Lintuperänsuo”, Kiiskisuo (eteläisin osa)
Pyhäntä	Ruoholamminneva	398	I		2008, 2011	7	810341	Ruoholamminneva, Heinäneva
Pudasjärvi	Vastasuo	1 278	II		2009, 2010	24	810342	Vastasuo
Ii-Oulu	Järvisuo-Ojanlatvasuot	1910	II		2011, 2013	19	810343	Eteläsuo, Paskalampi, Kourilamminsuo, Patasuo, Viitaojanlatvasuo, Koivistonojanlatvasuo, Rimpisuo, Vaaraojanlatvasuo (länsiosat), Järvisuo
Pudasjärvi	Ahosuo-Isosuo-Penikkasuo	5476	II		2010-2013	19	810344	Ahosuo, Raiskiosuo, Koivusuo, Penikkasuo, Tuluslampi ympäröivine soineen, Ruostesuo, Karjosuo, Savisuo, Isosuo, Palosuo, Katusuo ja Nimetönlampi
Taivalkoski	Jänissuo-Kortesuo	760	II		2010-2014	17	810345	Jänissuo, Pyöreäsuo, Kortesuo
Kärsämäki	Onkineva-Juurusjärvi	1173	II		2005, 2010	16	810346	Onkineva, Pahaneva
Raahe	Pitkäsneva	1290	II		2012	16	810347	Pitkäsneva, Kivineva, Ahmaneva
Pyhäntä-Kärsämäki-Siikalatva	Iso Hangasneva	578	II		2011	15	810348	Iso Hangasneva
Siikajoki-Lumijoki	Huhtaneva-Lumineva	1424	II		MH 2000-2012	15	810349	Huhtaneva, Lumineva, Ristinevat, Kivivaaranalusneva
Ii	Leväsuo	942	II		2011, 2015	10	810350	Leväsuo, Pikku Leväsuo
Raahe	Isoneva	308	II		2011	9	810351	Isoneva
Siikalatva	Matilannevat		II			8
Ii	Polvisuo		II			7
Taivalkoski	Isopaise		II			7
Haapavesi	Porerimpi		II			6
Haapavesi	Rahkaneva-Teerineva-Katajaneva		II			6
Hailuoto	Härkinneva		II			6
Oulu	Luisansuo		II			6
Oulu	Yli-ii, Kusisuo		II			6
Oulu	Ala-Vuotto, Hirvisuo		II			5
Oulu	Röytänsuo		II			5
Raahe	Houru-Pihlajaneva		II			5
Utajärvi	Äyrisuo		II			5
Pudasjärvi	Joki-Ahmasuo		II			4
Pyhäntä	Kolkanneva		II			4
Pudasjärvi	Olvassuo		III			36
Pudasjärvi	Litokaira		III			30
Liminka	Veneneva		III			29
Oulu-Muhos-Utajärvi	Heinäjoen suot		III			25
Pyhäntä	Lamujärven suot		III			22
Pudasjärvi	Syöte kp		III			18
Lumijoki-Siikajoki	Revonneva		III			18
Pudasjärvi	Hirvisuo		III			15
Oulu-Pudasjärvi	Kuusi-Hattu-Värkkisuo		III			14
Pudasjärvi	Jäkäläkankaan suot		III			11
Pudasjärvi	Karhusuo-Kaakkurinrimmit		III			9
Raahe	Valkeis-Taarin-Marjoneva		III			8
Muhos-Tyrnävä	Lintusuo	4 119	III		2.6.2013	7	810378	Mätässuo, Tensikkasuo, Kestinsuo, Peurasuo, Joutensuo, Vaaransuo, Ränkkä, Vesisuo, Tupunsuo, Paskalamminsuo, Meriaronsuo, Lintusuo, Hetesuo, Tupunsuo, Paska-aro, Uusisuo, Kilpasuo, Isosuon länsiosat, Tikkalansuo ja Reunasuo
Pudasjärvi	Soininsuo		III			7
Haapavesi	Ollikkaanneva		III			6
Pudasjärvi	Rojolanperän suot		III			6
Oulu-Pudasjärvi	Kärppäsuo		III			5
Utajärvi	Iso Tilansuo		III			5
Utajärvi	Särki-Siiransuo		III			5