Saadaanko lintuatlas tavoitteeseen? Ilmoita tietosi pesinnöistä

Peippo © Micha-Fager

Mediatiedote 30.5.2024 (BirdLife Suomi ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus)

Lintuatlas on pesimälinnuston selvitys, johon kuka tahansa voi ilmoittaa omat havaintonsa. Samalla voi osallistua uuteen lintuatlashaasteeseen. Tänä kesänä havaintoja kerätään tehostetusti Lapista ja muilta harvaan asutuilta alueilta.

Pesiikö pihapiirissäsi varis tai leppälintu? Rakentaako haarapääsky pesää katonrajaan tai kuljettaako peippo poikasilleen ruokaa? Lintuatlastietoja voi kartuttaa ilmoittamalla arkipäivän havaintonsa kaikista lajeista.

Lintuatlaksessa selvitään lintulajiemme pesimäaikainen levinneisyys ja pesinnän varmuus koko maassa. Mittavaan kansalaistiedehankkeeseen voivat osallistua kaikki lintuja tuntevat. Lintuatlas toteutetaan nyt neljännen kerran vuosina 2022–2025. Vertaamalla tuloksia aiempiin lintuatlaksiin voidaan tutkia lajien levinneisyydessä tapahtuneita muutoksia.

 

Osallistu uuteen sadan lajin atlashaasteeseen

Kahden ensimmäisen atlasvuoden aikana havaintoja kertyi yli miljoona. Tiheään asutuilla alueilla linnusto onkin monin paikoin hyvin selvitetty, joten katseet kääntyvät nyt syrjäisemmille seuduille Lapista saaristoon. Tänä kesänä onkin oiva ajankohta lähteä linturetkelle tuttuja maisemia kauemmas ja kerätä samalla arvokkaita pesimähavaintoja lintuatlakseen. Monen yleisen lajin, kuten leppälinnun tai variksen, atlaskartat ovat vielä aukkoisia. Tarvitaan kaikkien näitä lajeja tunnistavien apua, jotta lajihavainnot saadaan talteen myös harvaan asutuilta alueilta.

Lintuatlaksen parissa voi haastaa itsensä ilmoittamalla pesimäaikaisia havaintoja mahdollisimman monesta lintulajista. Suosittuun sadan lintulajin haasteeseen on uutuutena lisätty atlassarja, jossa lasketaan lajeja, joista on kirjannut pesintään viittaavan havainnon lintuatlakseen.

 

Pesimävarmuusindeksillä havainto päätyy atlakseen

Lintuatlashavaintoja kerätään pesimäajalta kaikista lintulajeista 10 × 10 kilometrin kokoisissa ruuduissa. Tavoitteena on, että maan eteläpuoliskossa kaikki ja Lapissa lähes kaikki atlasruudut on vähintään tyydyttävästi selvitetty. Lintuatlakseen ilmoitettavaan havaintoon pitää merkitä pesimävarmuusindeksi. Se ilmaisee, kertooko havainto mahdollisesta, todennäköisestä vai varmasta pesinnästä. Esimerkiksi lauluhavainto yhtenä päivänä viittaa mahdolliseen pesintään ja linnun toistuva pöntössä käynti todennäköiseen pesintään. Pesässä havaitut munat tai poikaset ovat varma todiste pesinnästä. Pesiä on kuitenkin syytä havainnoida vain etäältä, jotta linnuille taataan pesimärauha.

Lintuatlashavainnot ilmoitetaan Luonnontieteellisen keskusmuseon Luomuksen tai BirdLife Suomen havaintopalveluihin. Atlashavaintoja voi tarkastella Luomuksen Lajitietokeskuksen tulospalvelussa.

Lintuatlaksen toteuttavat yhdessä BirdLife Suomi sekä Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus, joka on osa Helsingin yliopistoa. Paikallistason atlastyöstä vastaavat BirdLife Suomen alueelliset jäsenyhdistykset. Lintuatlasta rahoittaa ympäristöministeriö.

 

Tiedotteen lintulajit ruotsiksi: kråka (varis), rödstjärt (leppälintu), ladusvala (haarapääsky), bofink (peippo)

 

VALOKUVA ruokaa poikasilleen kantavasta peiposta vapaasti julkaistavaksi uutisen yhteydessä, kuvaajan nimi (Micha Fager) mainittava

KARTTA peipon pesinnöistä atlaksen tulospalvelussa

 

LISÄTIETOJA/TILLÄGGSINFORMATION

atlaskoordinaattori Aapo Salmela, p. 010 406 6208, lintuatlas(at)luomus.fi
BirdLife Suomi ry

atlaskoordinaattori Heidi Björklund, p. 050 478 5523, lintuatlas(at)luomus.fi
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus

paikallisten atlasvastaavien yhteystiedot

Posted in Atlas-tiedotteet, Birdlife, Luomus, Uutiset.