Tauvon linnuston vuosi

Tauvon lintuvuosi on monipuolinen

Tauvo_ficpar

Pikkusieppo

Keväällä Tauvossa alkaa tapahtua vasta huhtikuussa. Ensimmäiset muuttajat lentävät aseman yli ja pensaikko sulaa vasta toukokuussa. Alkukevään lintuja ovat mm. piekanat (parhaat muuttosummat ovat nousseet toiselle tuhannelle), merimetsot, kurjet, joutsenet ja hanhet. Peippojen ja järripeippojen sekä rastaiden muutto alkaa hieman myöhemmin. Myös niiden määrät voivat nousta tuhansiin. Näkyvä muutto vaimenee toukokuun alussa.

Huhti-toukokuussa aluksi sulavalle Ulkonokalle, myöhemmin rantasuliin alkaa kertyä vesilintuja. Jäät lähtevät merestä yleensä toukokuun loppupuolella.

Toukokuun puolivälissä verkoistakin alkaa tulla lintuja: aluksi pääasiassa punarintoja, taskuja, leppälintuja. Sinirinta on erityisen runsas kylminä keväinä, jolloin rengastussaalis voi kohota satoihin. Kuun lopulla alkaa varsinainen hyönteissyöjien muutto. Pajulinnun parhaat päiväsummat nousevat yli viidensadan. Muita rengastuslajeja ovat siepot, lehto- ja hernekerttu ja ruokokerttunen.

Kesäkuun alku on harvinaisuuksien aikaa – verkoista tulee mm. sinipyrstöjä, pikkusirkkuja ja -sieppoja, satakieliä, kerttusia jne. Samalla käynnistyy kesäaikainen välimuutto – käpylinnut, urpiaiset, vihervarpuset ja punatulkut alkavat liikehtiä. Juhannuksena on välimuuttoa lukuun ottamatta jo hiljaista.

Ulkonokan monipuolista pesimälinnustoa on tutkittu erityisesti viime kesinä. Ville Suorsa on laatinut mm. kesien 2001-02 pesimälinnustosta kattavan yhteenvedon.

Heinäkuussa välimuutto kiihtyy ja siihen osallistuu rastaat (räkätti-, laulu- ja punakylkirastas) sekä peippo, järripeippo ja joskus urpiainen. Lintuja voi muuttaa päivässä sadoittain ja verkkosaaliitkin voivat nousta sataan. Välimuutto tyrehtyy elokuun alussa. Samaan aikaan kahlaajien, erityisesti nuorten sirrien muutto on huipussaan. Enimmillään heinäkuun lopussa Ulkonokalta on laskettu 3500 suosirriä. Runsaana esiintyy myös suokukko, tylli ja liro. Nähty on myös harvinaisuuksia, kuten aropääskykahlaaja, aavikkotylli, mustajalkatylli, alaskanvikla, valkoperäsirri jne.

Elokuussa huipentuu hyönteissyöjien syysmuutto – päälajina taas pajulintu, jonka päivittäiset rengastussummat voivat nousta pariin sataan. Useat vaelluslinnut aloittavat liikehdintänsä. Helmipöllöt ilmestyvät kuun puoliväliin mennessä, varpuspöllöt hieman myöhemmin. Käpytikkojen vaelluksen huippu on yleensä aivan kuun alussa. Urpiaiset ovat arvaamattomia. Elokuulla Ulkonokalla on taas kahlaajia – vanhat linnut kertyvät nyt rannoille. Sorsat ja merihanhet kertyvät Ulkonokalle lähteäkseen etelään 20. päivä metsästyksen alkaessa.

Syyskuulla verkoista tulee pääasiassa vaelluslintuja – urpiaisia, pöllöjä ja tiaisia, erityisesti hömö-, tali-, ja sinitiaisia. Kuun lopussa alkaa yleensä pyrstötiaisen liikehdintä. Verkoista voi tulla itäisiä vieraita, kuten esim. taiga- ja hippiäisuunilintuja. Nokalla puolisukeltajat ja kahlaajat vähenevät, kirvisiä on melko runsaasti. Joutsenia alkaa kertyä lähivesille.

Lokakuussa linnut alkavat vähetä – joutsenten levähtelyhuippu on kuun alussa. Loppukuun lopussa nokalla on enää pulmusia. Ensilumi sataa, ja marraskuussa on jo talvi, joskin meren jäätyminen voi kestää pitkälle joulukuulle, nykyään jopa tammikuulle.

Aseman havainnoinnista on tehty joitain julkaisuja. Samaten tiedonantoja mielenkiintoisimmista havainnoista on julkaistu. Tarkemmat tiedot löytyvät julkaisuluettelosta.

Tauvossa havaittujen lintulajien määrää ei ole kirjattu siten kuin rengastuksia, mutta Ville Suorsa on koonnut aseman lajiluettelon. Luettelossa on 295 lajia (ja 2 tarhakarkulaiseksi luokiteltua).