Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen tutkijat löysivät Iin saaristosta Krunnien luonnonsuojelualueelta merimetsoyhdyskunnan 25. elokuuta 2000. Merimetsot olivat valinneet pesimäpaikakseen Ulkokrunnin pohjoispuolella sijaitsevan Pohjanleton. Tarkemmissa tutkimuksissa kivikkoiselta luodolta löytyi 31 asuttua pesää. Paikalla oli kymmeniä merimetsoja, joukossa vähintään kuusi tämän kesän poikasta.
Euroopassa esiintyvät merimetsot jakautuvat kahteen alalajiin, joista toinen pesii Atlantin rannikolla ja toinen lähinnä Itämeren ympärysvaltioiden alueella. Suomenlahdella ja Saaristomerellä pesivät merimetsot kuuluvat eteläiseen sinensis-alalajiin. Luotettavasti alalajit voidaan erottaa vain nokan mittojen perusteella: sinensis-alalajin nokka on hieman ohuempi kuin carbo-alalajin. Suomessa merimetso pesi ensimmäisen kerran Tammisaaren saaristossa kesällä 1996. Tämän jälkeen pesintä on ollut säännöllistä ja Suomen ympäristökeskuksen tekemien selvitysten mukaan pesiviä pareja on jo lähes 400. Jos Krunnien saariston merimetsot ovat sinensis-alalajia, pesintä on maailman pohjoisin.
Merimetso käyttää ravinnokseen lähes yksinomaan kaloja. Tärkeimmät saalislajit ovat ruotsalaisten tutkimusten mukaan ahven ja särki, joiden osuus ravinnosta on yli 80 %. Tutkimusten mukaan merimetso käyttää ravinnokseen 350-500 g kalaa vuorokaudessa.
Merimetsokannan vaikutuksia ympäristöön ja kalastuselinkeinoon on tutkittu runsaasti Euroopassa. Tulokset ovat osoittaneet selkeästi, etteivät pesimäyhdyskunnat aiheuta merkittäviä haittoja alueen ekosysteemeille. Muun alueella pesivän linnuston on arveltu jopa hyötyvän merimetsoyhdyskunnan tarjoamasta suojasta. Ruotsin itärannikolla tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, etteivät merimetsot aiheuta yleensä taloudellisia menetyksiä kalastuselinkeinolle, koska niiden ravinto koostuu pääosin vähäarvoisista kaloista.
Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus seuraa tarkasti Perämerellä pesivän merimetsokannan kehitystä ja vaikutuksia alueen luontoon ja sen käyttöön. Jos kannankehitys on samanlaista kuin Suomenlahdella, merimetsokanta tulee kasvamaan nopeasti ja laji tulee todennäköisesti levittäytymään uusille pesimäluodoille.
Teksti ja kuva: Sami Timonen
| < Edellinen | Seuraava > |
|---|