ProjektilajitBirdlife Suomen vuoden laji on törmäpääsky. Lajin valtakunnallinen verkkosivu on avattu osoitteessa www.birdlife.fi/vuodenlintu. Täältä löytyy yleistietoja ja havainnointiohjeita.
Mitä tietoja kerätään?
Jokaisesta tarkastuskäynnistä kirjataan alla olevat kohdat (näkyvät myös lomakkeissa):
- Lintuyhdistys, kunta (jos tiedossa), paikka, yhtenäiskoordinaatit, pesimäpaikan ikä, elinympäristö, törmäpääskyjen maksimiyksilömäärä, kolojen lukumäärä ja tuoreiden kolojen lukumäärä.
- Lisätietoina kerätään pesimäpaikkaan liittyviä tietoja. Millaista kolonian maa-aines on? Kuinka suuri hiekkamonttukokonaisuuden arvioitu pinta-ala on? Kuinka monessa seinämässä koloja on, vai onko kaikki yhdessä paikassa? Pesinnän onnistumisesta kerätään tietoa mahdollisuuksien mukaan. Jos pesintä epäonnistuu jostain syystä, niin siitä on hyvä raportoida ja ilmoittaa arvelemansa syy. Mikäli pesimäseinä tuhoutuu (esim. sortuu), niin myös sen syy on hyvä ilmoittaa. Rengastusmäärät koskevat luonnollisesti vain rengastajia.
On syytä korostaa että myös ns. nollahavainnot kerätään. Havaintolomake / sähköinen lomake täytetään näin ollen myös asumattomien paikkojen osalta. Maastolomake ja maasto-ohjeet ovat erillisenä tulostettavana tiedostona: http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/tormapaasky-ohje-ja-lomake-maastoon.pdf
Havaintojen ilmoitus
Tarkastuskäyntien tiedot pyydetään ilmoittamaan sähköisellä lomakkeella, joka löytyy osoitteesta http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/havaintoilmoitus-tormapaasky.shtml. Täältä havainnot päätyvät lajivastaaville yhdistyskohtaisia yhteenvetoja varten.
Ajankohdat ja paikat
Pohjois-Suomessa törmäpääskyt pesivät ilmeisesti edelleen pääosin jokien eroosiotörmissä, joten inventoinnit suunnataan jokien varsille. Pohjoisessa olevat hiekkamontut pyritään inventoimaan niin ikään, mutta retkiä kannattaa suunnata montuille vain, mikäli resursseja on riittävästi. PPLY:n alueella juuri nämä jokivarret ovat suuri haaste jäsenistölle.
Pesintöjen ajankohdat vaihtelevat Suomessa jonkin verran, minkä vuoksi paikoilla kannattaa käydä mahdollisuuksien mukaan kaksi kertaa. Esimerkiksi Keski-Suomessa paras pesäkolojen laskenta-aika alkoi vuosina 2007 ja 2008 aikaisintaan kesäkuun puolivälissä. Etelä-Suomessa ajankohta lienee hieman aiempi ja pohjoisessa puolestaan myöhäisempi. Kokonaisuutena voidaan todeta, että otollisinta laskenta-aikaa on kesäkuun jälkipuolisko. Laskentoja voi kuitenkin tehdä vielä heinäkuun alussakin, sillä poikaset pysyvät pitkään pesissä. Heinäkuun puolivälin jälkeen inventointeja ei kannata enää tehdä, sillä epäonnistuneiden pesintöjen takia osa koloista saattaa näyttää autioilta, vaikka olisivatkin olleet asuttuja. Kannanarviot perustuvat asuttujen pesäkolojen lukumääriin. Nämä ajankohdat lienevät hieman myöhempiä PPLY:n alueella.
YKSITYISKOHTAISET OHJEET
Milloin?
Laskenta ajoitetaan välille 15.6.-10.7. Tällöin pääskyt ovat pääsääntöisesti kaikki pesimäpuuhissa ja toisaalta pesinnöissä epäonnistuneiden lintujen kolot eivät näytä vielä "vanhoilta".
Yksilölaskenta
Pesimäaikaan pääskyjen yksilömäärä kannattaa laskea myöhään illalla, jolloin suurin osa saapuu yöpymään pesäkoloihin. Yksilömäärän voi toki laskea päivälläkin, mutta lukema jää silloin reilusti alakanttiin. Lomakkeelle merkitään suurin samanaikaisesti havaittu yksilömäärä. Pesäkolojen tarkka
laskentatulos on projektin kannalta kuitenkin arvokkaampaa tietoa.
Pesäkolojen laskenta
Kolot lasketaan siten, että selvitetään sekä (1) kokonaiskolomäärä (2) ko. pesimäkautena käytössä olevien kolojen määrä. Pesintöjen häirintää vältetään tarkistamalla pesien "tuoreus" kiikarien avulla, kuitenkin varsin lähellä seinämää.
Tunnista asuttu kolo
Jos pesää on käytetty kuluvana vuonna, on kolon suulla varsin selvät kulkujäljet, useimmiten kulunut kolon suun alaosa. Mikäli kolojen tuoreutta on vaikea hahmottaa, on syytä käydä vielä lähempänä tarkastamassa nopeasti tilanne ja katsoa koloa eri kulmista. Jos et ole koskaan nähnyt asuttua pesäkoloa, odota pääskyn pujahtamista johonkin koloon ja tarkkaile koloa tunnistusmielessä. Tästä linkistä näkyy asuttuja (punaisella ympäröity) ja asumattomia (sinisellä ympäröity) koloja:
http://www.birdlife.fi/suojelu/lajit/kuvat/tormapaasky-asutut-kolot.jpg
Toisinaan nisäkäspedot kaivavat koloja auki - laske tällainen (saman pesimäkauden) tapaus asutuksi koloksi, koska mäyrä ja muut eivät todennäköisesti kaivaisi asumattomia koloja. Mikäli on epävarma kolojen asuttavuudesta, niin kannattaa tarkentaa raporttilomakkeen lisätiedoissa.
Tarkista koko monttu!
Kaikki seinämät on syytä tarkistaa erittäin huolellisesti, sillä yksittäisiä koloja - jopa pieniä tihentymiä - voi olla piilossa melko kapeassa seinämässä, esim. piilossa paljastuneiden puunjuurien takana. Hiekkakuopat onkin kierrettävä kokonaisuudessaan läpi jalkaisin, ja kaikki seinämät on kiikaroitava huolella. Vaikka hiekkakuopilla ei lentele yhtään törmäpääskyä, niin siellä voi silti olla huomattava määrä asuttuja pesäkoloja!
Raportoidaan
Oheinen lomake toimii muistiinpanopohjana maastossa. Vie tulokset sähköiseen muotoon nettilomakkeella osoitteessa http://www.birdlife.fi/vuodenlintu. Mikäli potentiaalisella kohteella ei ole lainkaan koloja tai yksilöitä, paikkatiedot raportoidaan ja kirjataan tuloksiin 0. Vie havainto erikseen tiiraan
Virtavesistöjen pesinnät
Pohjoisen joki-inventoinnit kannattaa ilmoittaa muodossa "kolonioiden ja kolojen tiheys per kuljettu kilometri". Toisin sanoen jokivarsia pyritään selvittämään ikään kuin linjalaskenta. Paras keino tähän on vene tai kanootti.
Yhdistyksen lajivastaava
PPLY:n lajivastaavan toimii Tuomas Väyrynen (
Sähköpostiosoite on suojattu roskapostiohjelmia vastaan, Javascript-tuen tulee olla päällä nähdäksesi osoitteen
tai p. 040-7262798). Häneltä saa tarvittaessa lisätietoja asiasta ja mm. jo tiedossa olevien pesimäyhdyskuntien sijainteja omilla retkeilyseuduilla.
Tiedotteita
- Törmäpääsky - vuoden laji 2009 Tuomas Väyrynen 5.5.2009