Ajo-ohje: Iso-Syötteen tunturi sijaitsee Pudasjärven kunnan koillisosassa. Ajaessasi Oulusta valtatietä nro 20 noin 115 km käänny vasemmalle Rytinkiin menevälle tielle numero 820. Tältä tieltä pääset kahta kautta Iso-Syötteelle. Kuusamon tien risteyksestä asti Iso-Syötteen opasteet ovat selkeät. Ensimmäinen itäpuolelta tunturille menevä tie kääntyy noin 15 kilometrin kohdalla oikealle. Käänny tältä tieltä runsaan kahden kilometrin päästä vasemmalle ja 5 kilometriä myöhemmin uudelleen vasemmalle tunturin laelle menevälle tielle. Länsipuolinen tie kääntyy Rytingin tieltä 19 km:n kohdalta oikealle. Käänny tältä Syötekylään menevältä tieltä vajaan seitsemän kilometrin ajon jälkeen oikealle. Kahden kilometrin ajon jälkeen saavut tunturin laelle kääntyvälle tielle. Retkeilylle sopivaa metsämaastoa löytyy tunturin länsipuolen ja huipulle menevän tien varsilta. Retkeillessäsi tunturin lakimetsissä auton voit jättää tunturihotellin parkkipaikalle. Länsipuolen tien varrella noin 5 km:n kohdalla menee UKK-reitti. Iso-Syötteen pohjoispuolen vaaroille pääset useilta suunnilta aluetta kiertäviltä metsäautoteiltä.lso-Syötteen löydät GT-kartasta nro 12, multa retkeillessäsi pohjois puolen vaara-alueilla tarvitset Iso-Syötteen-Kylmäluoman ulkoilukartan (1 :50000).
Alueen kuvaus: Iso-Syöte on maamme eteläisin tunturi, jonka korkein kohta on 431 metriä merenpinnan yläpuolella. Sen länsirinteiden aarnialueilla on vielä luonnontilaisia vanhoja metsiä, mutta suuri osa muista rinteistä on rakennettu laskettelurinteiksi. Uusia rinteitä kaavaillaan tällä hetkellä myös länsiosan aarnimetsiin. Iso-Syötteen pohjoispuolella sijaitsee aikoina~n kansallispuistoksi ehdotettu, yhtenäinen vanhojen metsien vaarajakso,jonka pinta-ala on yli 100 km2. Tämä alue, jonka ytimen muodostavat Iso-Syötteen valtion retkeilyalue ja Jaaskamonvaaran luonnonsuojelualue, on erinomainen eräretkeilykohde.
Retkeily alueella: Iso-Syötteen metsiköt tunturin alaosista lakimetsiin ovat sopivia retkeilykohteita. UKK-reittiä pitkin retkeily on helpointa, sillä rinteillä kulkeminen on paikoin vaikeaa. UKK-reittiä myöten pääsee helpoimmin myös vaara jakson pohjoisosiin. Iso-Syötteen lakimetsät kiertää muutamassa tunnissa, mutta muilla vaaroilla retkeillessä kuluu helposti useita päiviä. UKK-reitin ja pärjänjoen varrella on useita yöpymiseen tarkoitettuja laavuja ja kämppiä. Parasta retkeilyaikaa on toukokuun loppu ja kesäkuu.
Pesimälinnusto: Iso-Syötteen ja sen pohjoispuolisten vaara-alueiden pesimälinnustoon kuuluu noin 100 pääasiassa havumetsien lajia. Alueen linjalaskentojen tuloksissa korostuvat etenkin vanhojen metsien lintulajit kuten metso, pyy, palokärki, pohjantikka, leppälintu, laulurastas, kulorastas, puukiipijä, kuukkeli, käpylinnut ja taviokuuma. 
Alue on lapintiaisen lounaisimpia pesimäalueita, ja kanta on varsin vahva. Iso-Syötteen tunturin lakimetsien taviokuurnakanta on vahva. Tunturin lakialueen kalliojyrkänteillä pesivät Suomen eteläisimmät sepelrastaat. Niitä pesii vuosittain 2-5 paria. Linnut on useimmiten helposti nähtävissä jyrkänteen alla olevan mökkikylän tieltä tai hotellin pihamaalta. Jottet häiritsisi lintuja älä liiku kalliojyrkänteillä. Jyrkänteillä kiikkuminen voi olla hengenvaarallistakin.
Runsaslukuisimmat pesimälajit (yli 500 paria): pajulintu (4500), järripeippo (3000), vihervarpunen (J 250), harmaasieppo (1200), hippiäinen (1000), keltavästäräkki (700), pohjansirkku (650), niittykirvinen (600), leppälintu (600), metsäkirvinen (600), urpiainen (550) ja laulurastas (500).
Harvalukuiset/mielenkiintoiset pesimälajit (parimäärineen): metso (300), pyy (100), riekko (100), lehtokurppa, metsäviklo (15), maakotka, sinisuo-, kana-, varpus- ja hiirihaukka, piekana, ampu- ja tuulihaukka, hiiri-, varpus-, lapin-, helmi- ja suopöllö, tervapääsky, palokärki (15), pohjantikka (40), tilhi (20), peukaloinen (20), sepelrastas (2-5), tiltaltti (20), idänuunilintu, töyhtö- ja lapintiainen (40), puukiipijä (150), kuukkeli (100), isolepinkäinen, taviokuurna (150), kirjosiipi- ja isokäpylintu (20). (PKu & AO)
Yhteystiedot: Metsähallitus, Syötekeskuksessa sijaitseva Iso-Syötteen opastuskeskus, p. 988-838 172