Ajo-ohje: Ihmelampi sijaitsee Sarajärven kylässä, Pudasjärven pohjoisosassa, noin 70 km kunnan keskustaajamasta pohjoiseen. Käänny Pudasjärveltä Ranuan suuntaan. Ajettuasi 15,5 km käänny oikealle Sara kylään vievälle tielle. Ajettuasi tietä noin 55 km saavut Sarakylään, missä käänny vasemmalle Lehmisuontielle. 
Noin kilometrin jälkeen tie kulkee Ihmelammen ohitse rantaviivaa seuraten. Jätä auto tien reunaan. Tieltä on lammelle hyvä näkyvyys. Sarajärveä pääset tarkkailemaan parhaiten kylän rannasta, järven kaakkoiskulmasta tai järven pohjoispäästä. Sinne pääset, kun jatkat Ihmelammelta Lehmisuontietä noin 700 m eteenpäin. Tästä voit kävellä vasemmalle Mainion taloon vievällä tiellä olevaan tarkkailupaikkaan. Sarajärven ja Ihmelammen löydät GT-kartasta nro 13.
Alueen kuvaus: Ihmelampi on vajaan kilometrin pituinen ja runsaat puoli kilometriä leveä, matala lampi. Sara järvestä sen erottaa kapea noin 30 metrin levyinen kannas. Pellot ympäröivät Ihmelampea etelä- ja länsipuolelta. Pohjoisessa sitä reunustaa suopohjainen sekametsä. Lammen rannat ovat paikoitellen tiheän pensaikon peitossa. Luoteis- ja lounaisrannalla on kapeita saraniittyjä. Vesikasvillisuuden takia avovesialue supistuu kesäisin huomattavasti. Luoteis- ja lounaisosissa on laajoja kortteikkoja.
Sarajärvi on yli kahden kilometrin pituinen ja runsaan 200 hehtaarin kokoinen, Ihmelampea syvempi ja karumpi järvi. Sen rantavesissä kasvaa kapea, järvikortevaltainen vesikasvivyöhyke. Sarajärven länsi- ja pohjoisranta ovat kangas- ja suopohjaista metsämaata ja kaakkois- sekä itäranta peltoa.
Ihmelampi ja Sarajärvi muodostavat vesialueen, jonka vesilinnut liikkuvat jatkuvasti järveltä toiselle. Parasta retkeilyaikaa on toukokuun lopusta kesäkuun loppuun.
Linnusto: Ihmelammella pesii noin 20 lintuvesilajia. Parhaiten edustettuina ovat vesilinnut, joita vuosina 1991-93 pesi yhteensä 10 lajia. Niistä arvokkaimpia ovat härkälintu, silkkiuikku, lapasorsa ja pilkkasiipi. 
Lisäksi Sarajärvellä pesinee muutama mustalintupari. Kesällä 1992 Ihmelammella lapasotkakoiras kosi kovasti tukkasotkanaarasta. Runsain pesivä lokkilaji on naurulokki, kahlaajista Iiro. Lammella pesii myös muutamia pikkulokki- ja kalatiirapareja. Kesällä siellä voi ruokailla lapintiiroja ja metsähanhia. Sarajärvellä voi kesehtiä 60-70 nuorta, pesimätöntä joutsenta. Rantametsässä on koputellut pohjantikka. Alueen muuttolinnustosta ei ole tietoja.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: sini sorsa, tukkasotka, haapana, tavi, telkkä, naurulokki, Iiro, rantasipi, ruokokerttunen, pajusirkku ja keltavästäräkki.
Harvalukuiset/satunnaiset pesimälajit: härkälintu, silkkiuikku, lapa- ja jouhisorsa, mustalintu, pilkkasiipi, valko- ja metsäviklo, pikkulokki, kalatiira ja pensaskerttu. (TK)