Ajo-ohje: Kaakkurinrimmit sijaitsevat Pudasjärvellä Aittojärven kylän pohjoispuolella noin kolmen kilometrin päässä lähimmästä tiestä. Ajettuasi Oulusta Pudasjärven keskustaajaman ohi käänny Ranualle menevälle tielle nro 78. Aja tätä tietä 3,7 km ja käänny Tannilaan menevälle tielle nro 855. Aja tietä noin 11 km ja käänny oikealle Paloselkään menevälle pienelle metsätielle. Noin kilometri ennen tätä kääntyy oikealle Ypykkäjärven tie. Metsätie 'johtaa kilometrin päässä olevalle kesämökille. Satakunta metriä ennen mökkiä lähtee pohjoiseen polku, joka vie Kaakkurinrimpien eteläosaan. Polku on suhteellisen hyväkuntoinen ja selvästi näkyvä. mutta paikoin hyvin märkä. Karhusuo on noin 2 km Kaakkurinrimpien pohjoispuolella. Karhusuon näet GT-kartasta nro 12, mutta retkeillessäsi alueella tarvitset peruskartan pienennyksen nro 35142 (1:50000). Siitä löytyvät Kaakkurinrimmit ja sille menevä polku sekä Karhusuo.
Alueen kuvaus: Kaakkurinrimmit on keidas- ja aapasuokokonaisuus. Sen pinta-ala on 800 ha. Läntisessä keidasosassa on suuria allikoita, joita ympäröivillä jänteillä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä. Suon keskiosa on saravaltaista nevaa ja sen itäreunassa on Iso Kataisen järvi. Rimmikkoalueen eteläosassa on pieni kuusikkosaareke. Monin paikoin suo on erittäin vaikeakulkuista. Karhusuo on runsaan I 500 ha:n kokoinen aapasuo. Se kuului alunperin yhdessä Kaakkurinrimpien kanssa soidensuojelun perusohjelmaan. Myöhemmnin Karhusuo on varattu turvetuotantoalueeksi, joten suon tulevaisuus on epäselvä. Linnuston kannalta paras ratkaisu olisi Kaakkurinrimpien-Karhusuon soidensuojelualueen perustaminen.
Pesimälinnusto: Kaakkurinrimrnillä ja Karhusuolla pesii edustava suolintulajisto. Parimääriä ei ole laskettu. Vesilintuja on havaittu pesimäaikana 10 lajiaj a kahlaajia 11 Iajia. Karhusuolla pesii metsähanhia. 
Muista arvokkaista vesilinnuista kuikka pesii Kataisella ja kaakkuri allikoilla. Suon märimmiltä paikoilta löydät helposti alueen erikoisimmat pesivät kahlaajat, vesipääskyn ja jänkäsirriäisen. Harmaalokkeja pesii molemmilla suoalueilla yhteensä 10-20 paria. Nuolihaukka pesii lähimetsissä säännöllisesti ja hyvinä myyrävuosina pesivät myös sinisuohaukka, suopöllö ja isolepinkäinen. Reunarämeiltä kuulee usein riekon naurua.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: tavi, sinisorsa, Iiro, suokukko, kapustarinta, harmaalokki, niittykirvinen ja keltavästäräkki.
Harvalukuiset pesimälajit: kaakkuri, kuikka, metsähanhi, joutsen, haapana, jouhisorsa, töyhtöhyyppä, pikku- ja isokuovi, valko- ja mustaviklo, jänkäsirriäinen, vesipääsky, kurki, sinisuo- ja nuolihaukka, kalatiira, riekko, suopöllö, pensastasku, isolepinkäinen, kulorastas ja korppi. (AO)