Ajo-ohje: Soidensuojelualueeksi rauhoitettu Hirvisuo sijaitsee 'Suo-Suomen' keskellä, Ylikiimingin ja Pudasjärven rajamailla. Luontevimmin suolle pääset Oulu-Kuusamo -valtatieltä, joka halkaisee suon eteläisen kulman. Sieltä avautuu ehkä valtakunnan komein, valtatieltä näkyvä suomaisema. Lyhyehkö kaksiosainen pitkospuureitti alkaa valtatien varren levähdyspaikalta ja kiertää Virkoniemen eteläpuolisella verraten edustavalla suon osalla. Havainnointia/helpottaa rimmikon laitaan rakennettu lintutorni . Suolle pääset myös ajamalla Somerovaaran paikallistietä Löytökylän kohdalle, josta alle vartin kävelyllä olet suon länsilaidalla. Suon noin 3000 ha:n alueella liikkumiseen riittää GT-kartta nro 12. Tarkempaa perehtymistä varten tarvitset topografikartan nro 3513 (1:100000) tai mieluummin peruskartat nro 351 302 ja nro 351 303.
Alueen kuvaus: Metsäsaarekkeet ja niemekkeet jakavat Hirvisuon pienempiin alueisiin. Vaikuttavin ja erämaisin osa on suon pohjoisosassa Hirvilammen ja Nauruanlampien välisellä selällä. Maisemaa ja linnustoa elävöittävät Särkilammen ja Ahvenjärven lisäksi monet pienemmät lammet ja vesirimmikot. Hirvisuo käsittää vallitsevan aapasuo-osan lisäksi useita allikkoisia keidasosia. Aapasuo-osuuksiltaankin se on verrattain karu, sijaitseehan suo vedenjakajalla. Suo on kohtalaisen helppokulkuinen, jos toki monilla keskisillä ja pohjoisilla osilla kohtaa vaikeuksia, jopa ylitsepääsemättömiä.
Linnusto: Pohjois-Pohjanmaan suoksi Hirvisuo on lintulajistonsa puolesta verraten monipuolinen, mutta linnustotiheys ei ole kovin korkea, 75 paria/km2. Hirvisuolla pesii 11 vesilintulajia. Niistä runsaimman, metsähanhen, pesimäkanta on vahva, 20-30 paria. 
Etenkin aamu- ja iltahämärissä hanhitokkien liikehtiessä suo tarjoaakin parhaat elämykset. Kahlaajia Hirvisuolla pesii varsin runsaasti, 12 lajia kuuluu vakiolajistoon. Mielenkiintoisimmat kahlaajat, mustaviklon ja jänkäsirriäisen, löytää varsin helposti Virkoniemen pitkospuureitin varrelta. Kevätöisin lintutornillekin voi kuulua jänkäkurpan soidinkopsuttelua. Harmaalokkikolonioita suolla on kolme. Joskus niissä voi nähdä nauru- ja kalalokkeja sekä kala- ja lapintiiroja. Petolintulajisto on monipuolinen. Lintutornista voi nähdä suon päällä kaartelevan maakotkan tai hurjasti saaliin kimppuun syöksyvän muuttohaukan.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: avosoilla metsähanhi, riekko, liro, kapustarinta, pikku- ja isokuovi, suo kukko, valkoviklo, niittykirvinen ja keltavästäräkki sekä reunametsissä pajulintu, keltavästäräkki, järripeippo, harmaasieppo, metsäkirvinen, peippo, urpiainen, pajusirkku ja leppälintu.
Harvalukuiset/mielenkiintoiset pesimälajit: kuikka, joutsen, haapana, jouhisorsa, muutto-, ampu-, nuoli-, tuuli-, sinisuo- ja mehiläishaukka, metso, kurki, jänkäsirriäinen, mustaviklo, jänkäkurppa, vesipääsky, viiru- ja suopöllö, kulorastas ja isolepinkäinen.
Satunnaiset pesimälajit: Pesimäaikana Hirvisuolla on lisäksi havaittu mm. merihanhi, mustalintu, merilokki ja punajalkahaukka.
Satunnaislajit: jalohaikara, tundrahanhi ja keräkurmitsa. (AH)
Yhteystiedot: Metsähallitus, Pohjanmaan puistoalue, Oulu, p. 981-8866600