Ajo-ohje: Iso Isterinjärvi sijaitsee Yli-Iin kaakkoiskulmassa lähellä Pudasjärven rajaa. Aja Yli-Iin kirkonkylästä Oijärvelle menevää tietä numero 849 noin 13 km. Käänny oikealle Vengasvaaraan johtavalle tielle. Aja sitä hieman yli 15 km. Känny oikealle Kälkäjään johtavalle tielle. Aja sitä noin 5 km. Käänny oikealle ja aja tien päähän. Iso-Isterinjärvi on edessäsi noin 200 metrin päässä. Pääset järvelle myös Ala-Käyränlammen kautta karttaan merkittyä metsäautotietä pitkin. Pian lammen jälkeen on tiessä vasemmalla puolen levennys josta lähtee polku Iso Isterinjärvelle. Kumisaappaat ovat välttämättömät molemmilla reiteillä. Samalla retkellä kannattaa tutustua myös lähellä olevalle Ruunasuolle, joten nämä kohteet muodostavat hyvän retkikokonaisuuden. Iso Isterinjärven löydät GT-kartasta 12.
Alueen kuvaus: Iso Isterinjärvi on yli kolme kilometriä pitkä ja leveimmillään vajaan kilometrin levyinen. Se jakautuu kolmeen osaan. Itäisimmän osan, Paskaojanlahti-Rytilahti, rannat ovat erittäin märkiä ja tiheään pensoittuneita. Sen vesialue on matala ja sitä peittää runsas vesikasvillisuus. Itä- ja keskiosan väliin työntyy pohjoisesta Isosaari-niminen niemi, jonne pääsee jalkaisin vain matalan veden aikaan. Kolmannen osan, keskiosan länsipäästä pohjoiseen sijoittuvan Peuralahden rannat ovat alavia. Laajimmat saraniityt ovat järven länsi- ja etelärannalla sekä Peuralahden pohjukassa.
Retkeily kannattaa suunnata ensisijaisesti itäosan rannoille, vaikka ne ovat hyvin vaikeakulkuisia. Parasta retkeilyaikaa on touko- ja kesäkuu, elokuun puoliväli ja lokakuu. Järven länsi osaa reunustaville soille on suunniteltu turvetuotantoaluetta.
Linnusto: Iso Isterinjärven pesimälinnustoon sisältyy noin 30 kosteikkolajia. Parhaiten ovat edustettuina vesilinnut, joita pesii 10 lajia. 
Niistä runsaimmat ovat tavi, telkkä, sinisorsa, tukkasotka ja haapana. Järven arvokkaimpia pesiviä vesilintulajeja ovat kuikka, joutsen, metsähanhi, heinätavi, lapasorsa ja uivelo. Satunnaisesti siellä on nähty mustakurkku-uikku. Yleisimmät kahlaajat ovat Iiro, taivaanvuohi ja valkoviklo. Rannan kuusikkokorvesta voi löytää hätäilevän metsäviklon. Järven lintuvesilajistoon kuuluu myös kurkipari. Petolinnuista pesimäaikana on nähty tuuli-, mehiläis- ja nuolihaukka. Alkukesällä järvellä viihtyy muutamia kymmeniä nuoria, pesimättömiä joutsenia ja syysmuutolla siellä on levähtänyt yli 100 joutsenta. (TK)