Ajo-ohje: Marttisjärvi sijaitsee Utajärvellä Juorkunan kylän pohjoisosassa. Sinne pääset valtatieltä numero 22, kun käännyt Utajärven kirkonkylässä Puolangalle vievälle tielle numero 837. 
Aja sitä noin 35 km ja käänny sitten vasemmalle Olvasjärvelle vievälle tielle. Aja sitä runsaat 18 km, niin tulet Marttisjärven kylään. Auton voit pysäköidä venerannan parkkipaikalle. Marttisjärven löydät GT-kartasta nro 13.
Alueen kuvaus: Marttisjärvi on 300 ha:n laajuinen, lähes umpeenkasvanut, matala järvi, jonka runsain vesikasvi on järvikaisla. Marttisjärven rantoja kiertää vaihtelevan levyinen saraniitty. Järven pohjoisrannalla kasvaa sekametsää ja rehevää pensaikkoa. Rannalta tarkkaiItaessa ei tarvitse kumisaappaita, mutta kaukoputki on tarpeen. Paras retkeilyaika on touko- ja kesäkuussa. Keskikesästä alkaen rehevä vesikasvillisuus haittaa vesilintujen tarkkailua.
Pesimäaikainen linnusto: Järvellä pesii yli 30 kosteikkolajia, joista parhaiten edustettuina ovat vesilinnut. Vesilintuja pesii säännöllisesti 10 lajia ja niistä arvokkaimpia ovat silkkiuikku, joutsen, heinätavi ja lapasorsa. Punasotka on pesinyt ainakin kerran Marttisjärvellä ja mahdollisesti siellä ovat pesineet myös mustakurkku-uikku ja härkälintu. Järvellä on kuultu jänkäkurpan soidinääntä ja rantametsässä pesii metsäviklo. Nuolihaukan voi nähdä järvellä sudenkorentojahdissa ja kerranjärven lähistöllä on pesinyt hiiripöllö. Erikoisimpia rantametsistä kuultuja laulajia ovat olleet kuhankeittäjä, kultarinta ja satakieli. Kesällä järvellä ruokailevia lajeja ovat mm. metsähanhi, kalasääski, kurki ja selkälokki.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: sinisorsa, haapana, tavi, tukkasotka, telkkä, Iiro, naurulokki, niittykirvinen, keltavästäräkkija pajusirkku.
Vähälukuisetlsatunnaiset pesimälajit: silkkiuikku, joutsen, heinätavi, lapasorsa, punasotka, nuolihaukka, jänkäkurppa, metsäviklo, kalatiira ja hiiripöllö.
Muuttolinnusto: Marttisjärvi on vesilintujen suosima muutonaikainen levähdyspaikka. Kaikkiaan järvellä on havaittu 24 vesilintulajia. Keväällä Marttisjärvi herää eloon maalis-huhtikuun vaihteessa, jolloin ensimmäiset joutsenet ilmestyvät Marttisjokisuun sulaan. Kalaisa, runsasravinteinen järvi houkuttelee kuikkia, uiveloita, iso- ja tukkakoskeloita, mustalintuja, pilkkasiipiä ja toisinaan merimetsoja pysähtymään. Koskikara on nähty järvestä lähtevässä ojan suussa. Syksyisistä vaelluslintulajeista Marttisjärvellä on havaittu lapin- ja varpuspöllö, pähkinähakki, pähkinänakkeli, lapin- ja pyrstötiainen ja tundraurpiainen. Monipuolisen muuttolintulajiston vuoksi Marttisjärvellä tavattujen lintulajien kokonaismäärä nousee noin 140:een lajiin.
Satunnaislajit: sepelhanhi, nokikana, pikkulokki, musta- ja lapintiira, meriharakka, huuhkaja ja palokärki. (TK)