Ajo-ohje: Ahmasjärvi sijaitsee Utajärven kirkonkyläitä linnuntietä 15 km etelään. Aja Oulu-Kajaani tietä numero 22 Oulusta noin 70 km ja käänny Ahmakseen ja Rokualle menevälle tielle. Aja tietä 2 km ja käänny oikealle Ahmasjärveä kiertävälle kylätielle. Aja tietä noin 3 km kunnes järvi näkyy vasemmalla. Ahmasjärven löydät GT-kartasta nro 10.
Alueen kuvaus: Ahmasjärvi on valtakunnallisesti arvokas lintuvesi. Vesipinta-ala on 394 ha. Järvellä kasvaa laajoja järvikortteikkoja ja melko runsaasti kelluslehtisiä kasveja. Järviruokokasvustoja on paikoitellen. Ahmasjärven rannat ovat enimmäkseen peltojen ympäröimiä, vain muutamin paikoin metsä ulottuu lähelle rantaa. Järven ympärillä on melko runsaasti asutusta.
Pesimälinnusto: Ahmasjärvellä pesii säännöllisesti 27 lintuvesilajia. Vesilintuja pesii 10 lajia. Niiden kokonaisparimäärä kohoaa yli sadan parin, 
koska pelkästään silkkiuikkuja pesii noin 40 paria. Tukkasotka- ja tavikannat ovat myös vahvat, yli 20 paria. Silkkiuikun ohella järven arvokkaimmat vesilintulajit ovat lapasorsa, heinätavi, punasotka ja uivelo. Nokikana kuuluu myös järven tärkeisiin lintuvesilajeihin. Ahmasjärven rannoilla pesii lisäksi 6 kahlaaja-, 4 lokkilintu- ja 7 varpuslintulajia. Järvellä on pesinyt sisämaassa harvinainen punajalkaviklo.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: naurulokki, silkkiuikku, tukkasotka, telkkä, tavi, jouhisorsa, haapana ja ruokokerttunen.
Harvalukuiset pesimälajit: lapasorsa, heinätavi, nokikana, punasotka, uivelo ja punajalkaviklo.
Muuttolinnusto: Muuttoaikoina Ahmasjärvelle kerääntyy vain pieniä määriä vesilintuja. Niitä on nähty enimmillään toukokuun puolivälissä runsaat 200 yksilöä. Keväällä ohimuuttavat metsähanhiparvet pysähtyvät toisinaan Ahmasjärven jäälle ja ympäröiville peltoaukeille. Syksyllä pienet joutsenparvet pysähtyvät ruokailemaan Ahmasjärven kortteikoihin. Kesällä järvellä säännöllisesti ruokailevia lajeja ovat mm. kaakkuri, kuikka ja kalasääski.
Satunnaislajit: mustakurkku-uikku, ruskosuohaukka, räyskä ja kultasirkku. (JP)