Ajo-ohje: Nurmesjärvi sijaitsee Kärsämäen kunnan etelänurkassa valtatie numero 4:n länsipuolella. Saapuessasi pohjoisesta 
aja 13,9 km Kärsämäen kirkonkylältä valtatietä numero 4 etelään Venetpalon kylään saakka. Käänny Nurmesperän risteyksestä lounaaseen, Nurmesperään. Ajettuasi tietä 9,2 km huomaat tien länsipuolella rehevän järven - olet saapunut Nurmesjärvelle. Järven eteläreunaa myötäilevä kapea soratie vie Nurmesniemen kärjessä sijaitsevalle Iintutornille. Autoille ei ole pysäköintialuetta, joten jätä auto tien varteen. Lintutornille vie kuivahko polku, jonka loppupäässä ovat pitkospuut. Keväällä, vedenpinnan ollessa korkealla, saappaat helpottavat liikkumista alueella. Nurmesjärven löydät GT-kartasta nro 10.
Alueen kuvaus: Nurmesjärvi on yksi Pohjanmaan arvokkaimmista lintujärvistä. Lintuvesiensuojeluohjelmassa se luokitellaan kansainvälisesti arvokkaaksi kohteeksi. Rantoja kiertää pääosin koivu- ja sekametsä, vain järven koillis- ja itäpuolella pellot ulottuvat lähelle rantaa. Nurmesjärven veden korkeutta on laskettu kahdesti. Nykyisen vesialueen pinta-ala on 79 ha. Vesi- ja rantakasvillisuus on rehevää. Kesällä laajat kortteikot peittävät suurimman osan vesialueesta. Lintutornin edustalle jää 15 ha:n laajuinen avoin alue, johon vesilinnut kerääntyvät ruokailemaan. Paras retkeilyaika alkaa huhtikuun lopulla ja jatkuu touko- ja kesäkuun vaihteeseen saakka. Lintutornista pystyy näkemään suurimman osan järven linnuista.
Pesimälinnusto: Lintuvesilajeja on 43. Järveä ympäröivissä rantametsissä ja pelloilla pesii lisäksi noin 40-50 muuta lajia. Pesiviä vesilintulajeja on 14 ja niiden parimäärä on 190. 
Runsaslukuisimmat lajit ovat tukkasotka, tavi ja haapana. Järven mustakurkku-uikkukanta on vahva, 9 paria vuonna 1992. Kahlaajia alueella pesii 12 lajia ja niiden parimäärä on 45. Runsaslukuisimmat lajit ovat Iiro, taivaan vuohi ja suokukko. Mielenkiintoisimmat kahlaajalajit ovat vesipääsky ja jänkäkurppa. Lokkilintuja pesii Nurmesjärvellä 5 lajia ja niiden parimäärä on 320. Runsaslukuisimmat ovat nauru- ja pikkulokki. Muita tärkeitä järvellä säännöllisesti pesiviä lintuvesilajeja ovat nokikana ja ruskosuohaukka.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: nauru- ja pikkulokki, tukkasotka, ruokokerttunen, pajusirkku, tavi, haapana, jouhisorsa, telkkä ja niittykirvinen.
Harvalukuiset/mielenkiintoisimmat pesimälajit: silkki- ja mustakurkku-uikku, härkälintu, heinätavi, punasotka, laulujoutsen, uivelo, kurki, nokikana, jänkäkurppa, pikkukuovi, vesipääsky, lapintiira, ruskosuo- ja nuolihaukka sekä pohjansirkku.
Satunnaislajit: pikku-uikku, luhtahuitti, satakieli, pensas- ja viitasirkkalintu, luhta- ja viitakerttunen.
Muuttolinnusto: Nurmesjärven muutto linnusto on monipuolinen. Järvellä on nähty kaikkiaan noin 130 lintulajia. Muuttokauden aikana levähtävien vesilintujen määrä on suuri. Huhti- ja toukokuussa Nurmesjärvellä on tavattu enimmillään samana päivänä yli 500 vesilintua ja kahlaajaa. Keväällä muuttavat metsähanhet ja joutsenet pysähtyvät säännöllisesti Nurmesjärvelle. Syysmuuttokaudella lepäilevien vesilintujen määrä on suurimmillaan elokuun puolivälissä. Sorsastuskauden alkaessa vesilinnut vähenevät nopeasti. (JP)
Kirjallisuus
Virta, H. 1985: Tuntematon lintuharrastajan aarre - Nurmesjärvi. - Aureola 10: 8387.
Pessa, J. 1992: Kärsämäen Nurmesjärven arvo lintuvetenä on lisääntynyt. - Aureola 19:104-112.