Ajo-ohje: Rimpijärven-Uusijärven alueelle pääset kääntymällä valtatieltä numero 4 Kuivaniemen kirkonkylän kohdalla Oijärvelle menevälIe tielle mo 852. Aja sitä noin 7,5 km ja käänny vasemmalle Luola-aavalle menevälIe tielle. Aja tätä noin 12,5 km ja käänny vasemmalle. Noin 4 km:n ajon jälkeen Myllykivenkankaalla käänny vasemmalle soidensuojelualueen eteläosan halkaisevalle metsäautotielle. Runsaan kilometrin ajon jälkeen olet soidensuojelualueella Uusijärven eteläpuolella. Suojelualueen Iinnustollisesti parhaimmalle kohteelle, Rimpijärvelle, pääset jatkamalla päätietä Myllykivenkankaan metsäautotien risteyksestä eteenpäin runsas 2 km. Tien varren ensimmäisten talojen jälkeen lähtee vasemmalle peltotie, joka menee Rimpijärven eteläpuolelle. Peltotie on huonokuntoinen, joten auto kannattaa jättää päätien varteen. Soidensuojelualueen löydät GT-kartasta 12 nro, mutta retkeillessäsi alueella tarvitset peruskartat nro 254308 ja nro 3521 05.
Alueen kuvaus: Rimpijärven-Uusijärven 1300 hehtaarin suuruinen soidensuojelualue sijaitsee pääosin Kuivaniemen pohjoisosassa. Pieni osa alueesta on Simossa Lapin läänin puolella. Soidensuojelualueen keskeiset osat ovat alueen eteläosassa sijaitseva Uusijärvi-Uusijärvenaapa, tämän pohjoispuolella oleva Jäkäläsuo ja suojelualueen itäosassa Rimpijärvi-Rimpisuo. Suot ovat paikoin hyvin vaikeakuIkuisia. Alueen metsäsaarekkeet ovat olleet metsätalouskäytössä, joten niissä ei ole kovin paljoa kololinnuille sopivaa puustoa. Saarekkeissa ovat pesineet hyvinä myyrävuosina sinisuohaukka, piekanaja suopöllö. Alueen eteläosan halkaisee metsäautotie.
Pesimälinnusto: Rimpijärven-Uusijärven soidensuojelualueella on havaittu noin 60 lintulajia. Linjalaskentojen mukaan alueen linnuston tiheys on 92,2 paria/km2• Soidensuojelualueella on havaittu pesivänä 8 vesilintulajia, joista runsain on tavi. Metsähanhia pesii noin viisi paria. Kuikkapari asustaa sekä Rimpi- että Uusijärvellä. Uusijärvenaavalla pesii joutsen. Kahlaajalajistoon kuuluu 10 lajia, joista selvästi runsain on Iiro. Erikoisimmat pesivät kahlaajalajit ovat jänkäkurppa ja mustaviklo. Rimpijärvellä olevassa lokkikoloniassa pesii noin 20 harmaalokkiparia sekä yksittäisiä meri- ja naurulokkeja sekä kala- ja lapintiiroja. Merilokki on sisämaassa harvinainen pesimälaji. Petolintulajisto on monipuolinen. Hyvinä myyrävuosina alueella pesii mm. piekana.
Runsaslukuisimmat pesimälajit: Avosoilla keltavästäräkki, niittykirvinen, Iiro, suokukko, pajusirkku, harmaalokki, pikkukuovi, kapustarinta, töyhtöhyyppä, valkoviklo ja isokuovi sekä metsissä pajulintu, järripeippo, harmaasieppo, metsäkirvinen, peippo, hömötiainen ja leppälintu.
Harvalukuiset pesimälajit: kuikka, metsähanhi, joutsen, sini- ja jouhisorsa, haapana, telkkä, piekana, sinisuo-, tuuli- ja ampuhaukka, riekko, metso, kurki, jänkäkurppa, mustaviklo, meri lokki, lapintiira, suopöllö, käenpiika, pensastasku, närhi j a korppi. (AO)
Yhteystiedot: Metsähallitus, Pohjanmaan puistoalue, Oulu, p. 981-8866 600