Etusivu Lintupaikat Linturetkiopas

Krunnit

Yleistä: Krunnien saaristo sijaitsee Perämerellä Iin edustalla 10-20 km:n etäisyydellä mantereesta. Saaristo rauhoitettiin Maakrunnisäätiön toimesta vuonna 1936 Karttapiirros Jukka PiispanenMaakrunnin luonnonsuojelualueeksi. Rauhoituksella haluttiin turvata erityisesti merihanhien säilyminen alueella. Myös saariston merilintukannat tarvitsivat suojelua, sillä ne olivat tätä ennen romahtaneet. Sittemmin alueesta on kehittynyt Perämeren merkittävin merilintujen suojelualue. Lintukannat ovat elpyneet, koska aluetta on vartioitu pesimäaikana tarkasti. Ansio tästä kuuluu Erkki Reinilälle, joka on vartioinut aluetta 1950-luvulta lähtien.

Liikkuminen alueella: Krunnien saariston alueella on lintujenpesimäaikana, 1.5.-15.7., maihinnousukielto, joten retkeily siellä on sallittua vain tämän ajan ulkopuolella. Oulun Yliopiston Perämeren tutkimusaseman tukikohta on Ulkokrunnissa,joten siellä on mahdollista yöpyä. Yöpymisjärjestelyistä on kuitenkin sovittava hyvissä ajoin ennen alueelle menoa. Vierailijoiden pitää ilmoittaa Krunneille menostaan myös alueen vartijalle.

Alueen kuvaus: Krunnien saaristo on 100 km2:n laajuinen ja siinä on yli 22 saarta. Suurimmat saaret, Maakrunni, Ristikari ja Ulkokrunni, ovat lehtimetsävaltaisia. Karttapiirros Jukka PiispanenMyös Kraasukka on metsäinen ja loput ovat puuttomia pikkusaaria. Lähes kaikki lokki- ja ruokkilinnut pesivät avonaisilla saarilla, mutta suuri osa sorsista ja kahlaajista pesii Krunnien pääsaarilla. Alueen tärkeimmät lintusaaret ovat Törö, Raiska, Isokivenletto ja Hietakraasukka.

Pesimälinnusto: Krunnien saariston pesimälinnuston kehitysvaiheita on kuvattu seikkaperäisesti 1930-luvulta lähtien. Tuolloin lintujen määrät olivat pienimmillään. Merilintujen kokonaisparimäärä oli noin 650 paria. 1 950-luvulla lintukannat alkoivat selvästi vahvistua ja 1 980-luvun puolivälissä saariston merilintujen kokonaismäärä oli noussut pariin tuhanteen pariin. Pääosa kannan kasvusta johtui lokkilintujen selvästä runsastumisesta. Selkälokki, räyskä ja lapintiira runsastuivat jo 1950-luvulla, harmaalokki 1960-luvun lopulta alkaen ja naurulokki 1970-luvulla.

Krunnien pesivä lokkilintulajisto käsittää 11 lajia. Lokkilintujen kokonaisparimäärä oli 1980-luvun puolivälissä noin 1600 paria. Selvästi runsain laji tuolloin oli naurulokki. Niitä pesi yli 560 paria. Kalalokki-, harmaalokki- ja selkälokki- sekä lapintiirakoloniat olivat myös suuria. Harmaalokit pesivät luotojen alaosissa ja selkälokit korkeammalla saarten kivikkoisissa osissa. Kalalokit ja kalatiirat suosivat heinikkoisia lettoja ja räyskät löytyvät luotojen hiekkakentiltä. Törön ja Tynin räyskäkoloniat olivat vuoteen 1994 saakka Perämeren edustavimmat. Silloin osa räyskäkoloniasta Piirros Jari Kostetsiirtyi yllättäen Haukiputaan ulkosaaristoon, Päänpäällisen saarelle. Seuraavana vuonna sinne siirtyivät loputkin Krunnien räyskät. Luotojen hiekkakentillä pesii myös joitakin pikkutiirapareja. Merilokki ja merikihu kuuluvat myös Krunnien vakinaisesti pesiviin lokkilintuihin. Sen sijaan pikkulokki pesii Krunneilla vain satunnaisesti.

Törössä ja Raiskassa pesii edustava ruokkikolonia. Ruokkien määrä on ollut kasvussa ja 1980-luvun puolivälissä niitä pesi 40 paria. Sen sijaan riskilällä ei ole mennyt yhtä hyvin. Tämän vuosisadan alussa Krunneilla pesi yli sata riskiläparia, mutta 1980-luvun puolivälissä enää yksi pari.

Krunnien saarilla on pesintään viittaavia havaintoja ainakin 14 vesilintulajista. Niiden kokonaisparimäärä 1980-luvun puolivälissä oli noin 350 paria. Runsaimpia lajeja ovat tukkasotka, tukkakoskelo ja pilkkasiipi. Merihanhia pesii nykyisin 20-30 paria. Lisäksi Krunnien saaristoon kerääntyy sulkimaan runsaasti pesimättömiä merihanhia. Kesäparvessa on ollut suurimmillaan 600 merihanhea. Lapasotka on taantunut Krunneilla kuten muuallakin Suomessa. Krunnien lapasotkakanta oli 1980-luvun puolivälissä enää alle 10 paria. Haahka pesi Krunneilla viimeksi vuosina 1977 ja 1978.

Krunneilla on pesinyt ainakin 17 kahlaajalajia. Niiden kokonaisparimäärä 1980-luvun puolivälissä oli runsas 260 paria. Yleisimpiä lajeja olivat punajalkaviklo, karikukko ja rantasipi. Lapinsirri ja tylli ovat taantuneet Krunneilla, kuten koko Perämerellä. Etelänsuosirri ja jänkäkurppa ovat pesineet Krunneilla satunnaisesti.

Pääsaarten linjalaskentojen runsaimmat lajit ovat olleet pajulintu, ruokokerttunen, peippo, pajusirkku, järripeippo, lehtokerttu, metsäkirvinen ja harmaasieppo. Metsien pesimälinnustoon on vuosien mittaan kuulunut monia erikoisuuksia kuten pohjantikka, idänja lapinuunilintu, peukaloinen ja kultarinta. Ulkokrunnin pensaikoissa on pesinyt pikkusirkku ja ruovikossa on laulanut alueellamme harvinainen rytikerttunen.

Runsaslukuisimmat pesimälajit (parimäärineen): naurulokki (565), kalalokki (230), harmaalokki (200), selkälokki (150), lapintiira (200), räyskä (90-150), kalatiira (70), Piirros Jari Kostettukkasotka (100), tukkakoskelo (60), punajalkaviklo (50), karikukko (50) ja rantasipi (50).

Harvalukuiset / mielenkiintoiset pesimälajit (parimäärineen): merihanhi (20-30), lapasotka (5-10), pilkkasiipi (40), haahka (0-2), heinätavi, jänkä- ja lehtokurppa, tylli (35), pikkutylli, lapinsirri (10), vesipääsky (10), etelänsuosirri, valkoviklo, liro, pikkulokki (0-1), merikihu (2), pikkutiira (5), ruokki (40), riskilä (1), idän- ja lapinuunilintu, peukaloinen, pikkulepinkäinen, pohjantikka, mustapääkerttu, puukiipijä, kultarinta, pensassirkkalintu, rytikerttunen ja pikkusirkku.

Muuttolinnusto: Krunnien muuttolinnustoa tunnetaan huonosti. Varsinkin syysmuutosta on hyvin vähän tietoja. Touko- ja kesäkuun vaihteessa Krunnien kautta muuttaa kuikkalintuja lähes yhtä paljon kuin rannikon havaintopisteistä, mutta mustalintujen, pilkkasiipien ja allien määrät jäävät selvästi rannikkoa pienemmiksi. Allihaahkoja on nähty Krunneilla joitakin kertoj a kesäaikaan. Enimmillään niitä on oleskellut 50 lintua kahdessa parvessa. Keväällä Perämerellä harvalukuisia isosirrejä näkee Krunnien lieterannoilla melko usein toukokuun lopussa. Kesä- ja heinäkuussa siellä on nähty 50-75 linnun punakuiriparvia. Krunneilla vuonna 1982 nähty amerikansipi oli maallemme uusi laji. Varpuslinnuista Krunneilla näkee keväisin varsin paljon lapinkirvisiä.

Harvalukuiset muuttajat: sepelhanhi, allihaahka, iso- ja kuovisirri sekä sepelrastas.

Satunnaislajit: kyhmyjoutsen, pikkukajava, niittysuohaukka, viiriäinen, mustapäätasku ja kuhankeittäjä. Harvinaisimmat Krunneilla nähdyt lajit ovat myrskylintu, pilkkaniska ja amerikansipi. (AO)

Yhteystiedot: Jouko Siira, Oulun Yliopisto, Perämeren tutkimusasema, puh. 981 5531 959

Kirjallisuus
Väisänen, R. A. 1972: Krunnien linnuston suojelu 1939-1971. - Suomen Luonto 31: 134-137.
Helle, E., Helle, P. & Väisänen, R. A.: Population trends among archipelago birds in the Krunnit sanctuary, northern Gulf of Bothnia, in 1939-85. - Ornis Fennica 65:1-12.

Viimeksi päivitetty ( 03.09.2009 15:58 )  


edellinen | ylös