Ajo-ohje: Kraaselin saari kuuluu Haukiputaan saaristoon. Sinne rantaudut moottoriveneellä parhaiten 
karttaan merkityssä pisteessä saaren itärannalla. Muualla rantavedet ovat liian matalia veneellä liikkumiseen. Kraaselin löydät GT-kartasta nro 12 ja Oulun ulkoilukartasta (1:30 000).
Alueen kuvaus: Pääosa saaresta on koivumetsiä. Paikoin saaresta löytyy sekametsiä ja korkeimmalta kohdalta kuusi valtaista metsää. Metsien linnustollinen arvo ei ole kovin suuri. Sen sijaan saaren niittyrannat ovat hyvin arvokkaat. Avoimia rantaniittyjä on yhteensä noin 150 hehtaaria. Niistä komeimmat ovat merisara-, vihersara- ja suolasaraniityt. Etelä- ja länsirannan niityt ja läheiset luodot ovat Kraaselin lintujen kannalta tärkeimmät alueet. Kraaselissa on vain yksi kesäasunto, proomun päälle rakennettu mökki saaren itärannalla. Saaren rannat ovatkin säilyneet varsin rauhallisina.
Retkeily alueella: Kraaselissa on paljon mielenkiintoista nähtävää toukokuusta lokakuuhun saakka. Liikuttaessa saaren rantaniityillä pesimäaikana pitää noudattaa varovaisuutta 
runsaan pesimälinnuston vuoksi. Keskikesällä on syytä varautua valtavien sääskiparvien varalle.
Pesimälinnusto: Kraaselissa on tavattu pesivänä 31 rantalintulajia. Rantoja hallitsevat lokkilinnut. Niitä on pesinyt 8 lajia ja niiden parimäärä on lähes 500. Niistä erikoisimmat ovat säännöllisesti pesivät pikkutiira ja merikihu. Lokkien seuraan hakeutuu runsaasti sorsia ja kahlaajia. Sorsia pesii ainakin 11 lajia, ja niiden parimäärä on yli 100. Merihanhia pesii paljon, 25-35 paria. Kraaselin omien poikueiden lisäksi saaren länsipuolen matalikoille kerääntyy kesällä merihanhipoikueita myös monilta muilta saarilta. Kesäparvi on suurimmillaan 300-400 hanhea. Viime vuosina ristisorsa on alkanut pesiä saaressa vakituisesti. Niittyrannoilla pesii 12 kahlaajalajia ja niiden parimäärä 
on yli 50. Pesivien kahlaajien määrät, erityisesti etelänsuo- ja lapinsirrin sekä tyllin, ovat vähentyneet rantojen ruovikoitumisen takia. Tämän kehityksen hidastamiseksi Kraaselin rantaniittyjä pitäisi hoitaa laiduntamalla tai niittämällä.
Runsaslukuisimmat pesimälajit (ei varpuslinnut): merihanhi, tukkasotka, vesipääsky, punajalkaviklo, nauru- ja kalalokki sekä lapin- ja kalatiira.
Harvalukuiset pesimälajit: ristisorsa, etelänsuo- ja lapinsirri, tylli, merikihu, pikkutiira, kurki, teeri, suopöllö, ruskosuo- ja tuuIihaukka.
Satunnaiset pesimälajit: lapasotka, mustalintu, selkälokki, räyskä, riekko, uuttukyyhky, pikkulepinkäinen, kultasirkku, kultarinta ja satakieli.
Muuttolinnusto: Kahlaajien määrä saaren lietteillä voi keväällä ja 
syksyllä nousta useaan sataan. Runsaimpia lajeja ovat suosirri, suokukko ja Iiro. Lietteillä on nähty pienempiä määriä mm. isosirrejä, tundrakurrnitsoja ja punakuireja. Kraaselin edustan matalikoille kerääntyy kesäkuun loppupuolelta alkaen suuria tavi-, haapana-, sinisorsa-, telkkä- ja tukkasotkakoiraiden parvia. Niissä voi olla enimmillään useita tuhansia lintuja. Suurin uiveloparvi on ollut 55 yksilöä. Loppusyksyllä, lokakuun alkupuolella, matalikoilla levähtää suuria määriä joutsenia. Enimmillään niitä on laskettu 200-300.
Satunnaislajit: Kevätmuutolla Kraaselissa on nähty mm. valkoposki-, sepel-, kanadan- ja tundrahanhi, pikkujoutsen ja tunturikihu. (AO)