Yleistä: Kempeleen, Limingan, Lumijoen ja Tymävän alueella on yli 150 km2:n laajuinen, yhtenäinen peltoalue, jonka merkitys lintujen muutonaikaisena levähdysalueena on erittäin suuri. 
Pelloilla levähtää keväisin tuhansia hanhia, satoja joutsenia ja kurkia, satoja petolintuja, tuhansia pulmusia, lapinsirkkuja, urpiaisia sekä muita varpuslintuja. Alue on myös erittäin merkittävä pelto lintujen pesimäalue. Paras retkeilyaika on huhtikuun alusta toukokuun loppuun. Peltoalueen löydät kokonaisuudessaan GT-kartasta nro 12.
Alueen kuvaus: Lakeuden peltojen salaojitusaste on Etelä-Suomen peltoihin verrattuna vielä suhteellisen alhainen. Reheviä avo- ja valtaojien pientareita on runsaasti, mikä osaltaan selittää monimuotoisen pesimälinnuston säilymisen alueella. Heinäniittyjen, laidunmaiden ja kesantopeltojen määrä on myös huomattavan suuri. Rehevät pensaikot ja pienet metsäsaarekkeet kirjovat muutoin yhtenäisen tasaista peltomaisemaa.
Muuttolinnusto:
Hanhet: Maaliskuun lopulla saapuvat ensimmäiset meri- ja metsähanhet oraspelloille. Levähtäjämäärät kasvavat päivä päivältä ja huhtikuun puolivälin jälkeen määrät ovat huipussaan. 
Kahden-kolmen viikon ajan metsähanhia ruokailee pelloilla tuhansia, enimmillään alueelta on laskettu yli 8000 metsähanhea. Kevään aikana Oulun seudun kautta on arvioitu muuttavan lähes 20000 metsähanhea.
Metsähanhien lisäksi alueen kautta muuttaa noin 150 lyhytnokkahanhea, noin 100 tundrahanhea ja muutamia kilju-, valkoposki- ja kanadanhanhia. Lumihanhi on nähty muutamana keväänä.
Hanhet ruokailevat koko valoisan ajan pelloilla ja siirtyvät illalla yöpymään Liminganlahdelle. Hanhia on helpointa tarkkailla autosta, koska linnut eivät pelkää sitä.
Hanhien suosimat pellot vaihtelevat vuosittain. Varmoja, karttaan ympyröityjä, paikkoja ovat olleet Kempeleessä Isoaukea, Limingassa Lepikko, Tupos, Kedonperä, Ritokorpi, Ketunmaa,Rantakylä, TymävälläMurto, Ängeslevä, Leppioja sekä Lumijoella Kari. Pieniä hanhikerääntymiä tavataan myös näiden paikkojen ulkopuolella.
Muut linnut: Joutsenia lepäilee huhtikuussa pelloilla suotuisina vuosina toista sataa. Joutsenet viihtyvät erityisen hyvin pelloilla olevissa sulavesilampareissa.
Huhtikuun puolivälin jälkeen saapuvat kurjet pysähtyvät joka kevät Limingan seudun pelloille. Viime vuosina parhaina huhtikuun päivinä pelloilla on lepäillyt lähes 500 kurkea. Osa nuorista, pesimättömistä linnuista siirtyy Liminganlahdelle kesän viettoon.
Petolinnut pysähtyvät pelloille mielellään saalistelemaan myyriä ja pikkulintuja. Kevään aikana sadat piekanat lekuttelevat peltojen yllä myyränpyynnissä. Huonon muuttosään vallitessa pelloilla on nähty kerralla toistasataa paikallista piekanaa. Ampu- ja sinisuohaukka ovat piekanan ohella peltoalueen tyypillisimmät petolinnut. Monia muitakin petolintuja nähdään säännöllisesti. Meri- ja maakotka sekä muuttohaukka ovat jokavuotisia. Niittysuo-, arosuo-, tunturi- ja punajalkahaukka on havaittu joitakin kertoja.
Huhtikuussa pulmusia ja lapinsirkkuja nähdään säännöllisesti tuhansia yksilöitä eri osissa peltolakeutta. Suurimmissa parvissa on ollut 10000 pulmusta ja 1500 lapinsirkkua. Huhtikuussa 1992 peltoalueelta laskettiin päivän aikana noin 22000 pulmusta. Samoihin aikoihin urpiaisia ja tundraurpiaisia nähtiin poikkeuksellisen runsaasti - päivän aikana peräti 12000 yksilöä.
Keväistä peltojen linnustoa monipuolistavat satojen naurulokkien ja joskus tuhatlukuiset suokukkojen parvet. 
Syksylläkin suokukkoja on nähty enimmillään 1500. Monet sorsat ja kahlaajat laiduntavat myös mielellään peltojen tulvalammikoilla. Edellä mainittujen lisäksi kymmenet muut lajit ja tuhannet linnut ruokailevat pelloilla jossain muuttokauden vaiheessa.
Pesimälinnusto: Lakeuden peltojen pesimälinnusto on monipuolinen. Siellä pesivät lähes kaikki tyypilliset peltolintulajit ja niiden lisäksi joukko kosteikoille ja metsille tyypillisiä lintuja. Peltoalue elättää vuosittain tuhansia lintupareja.
Mielenkiintoisista lajeista alueella pesivät tuulihaukka (20 paria), suopöllö (lO100), sarvipöllö (0-30), sinisuohaukka (010), mustapyrstökuiri (5-10), punajalkaviklo (yli 50), pikkukuovi (yli 30), mustavaris (yli 200), peltopyy (10-30), fasaani (väh. 5), ruisrääkkä (0-3) ja pensassirkkalintu (0-3).
Satunnaislajit: Alueella on havaittu pesimäaikana mm. heinäkurppa, niittysuohaukka, viiriäinen, luhtakerttunen, viitakerttunen (ojanvarsissa) ja satakieli (jokivarsissa). (JP)