Etusivu Lintupaikat Linturetkiopas

Harminniemi

Ajo-ohje: Aja Pyhäjoen kirkonkylältä noin 8 km valtatietä numero 8 etelään Yppäriin ja käänny oikealle Veteraanimajan kyltin kohdalta Ulkoharmin tielle. Aja tätä noin 2 km. jolloin saavut Karttapiirros Jukka Piispanenaivan Rajalahden reunaan. Tästä 300 metrin päässä olevan tienmutkan levennykseltä lähtee PeriIahdelIe johtava polku. Niemen pohjoispuolen Veteraanimajan rantaan pääset jatkamalla Perilahdelta kilometrin eteenpäin ja kääntymällä oikealle majalle vievälIe tielle. Suoraan menevä tie johtaa Harminniemen kärkeen, Ulko-Harmiin. Tien päästä johtaa polku niemen uloimpaan kärkeen. Niemen eteläpuolen rannoille pääset kääntymällä 8-tieltä Pyhäjoelta noin 11 km:n ajon jälkeen oikealle Merimajoille menevälIe tielle. Tien päästä avautuvat Yppärinjokisuun pohjoispuolen rantahietikot. Harminniemenlöydät GT-kartasta nro 10 Ulko-Harmin nimellä.

Alueen kuvaus: Raja- ja Perilahden lammet ovat maankohoamisen seurauksena kuroutuneita entisiä merenlahtia. Maasto on alavaa ja rannat heinikkoisia ja pehmeitä. Kesällä tupasvilla värittää maiseman valkoiseksi. Veteraanimajan edustalla on laajoja rantaniittyjä ja Yppärinjokisuussa komeita hiekkarantoja. Niemen kärkikallio on hyvä muutonseurantapaikka. Paras retkeilyaika Harmin alueella on kevätkesä.

Pesimälinnusto: Raja- ja Perilahti ovat vesilintu- ja lokkilampia. Vesilintuja on havaittu pesimäaikana 10 lajia. Lampien mustakurkku-uikkukanta on vahva, 10 paria. Naurulokit ovat viime vuosina taantuneet rajusti. Lahdilla pesi 1980-luvun puolivälissä vielä 1100 naurulokkiparia, mutta vuonna 1994 enää 70 paria. Kesäöinä lammen rantaluhdilta saattaa kuulla luhtahuitin tai luhtakanan soidinääntä. Veteraanimajan rantaniityllä on havaittu pesimäaikana 15 kahlaajalajia. Niistä mielenkiintoisimpia ovat vesipääsky ja maamme uhanalaisten lintulajien joukkoon kuuluvat etelänsuo- ja lapinsirri. Näiden lajien pesäpaikkojen läheisyydessä pitää välttää liikkumista.

Runsaslukuisimmat pesimälajit: Lampien yleisimmät vesilintulajit ovat mustakurkkuuikku, sini sorsa, tavi, haapana ja tukkasotka. Lampien ja rantaniittyjen runsaslukuisimmat kahlaajalajit ovat punajalkaviklo, taivaanvuohi, suokukko, isokuovi, Iiro, karikukko, meriharakka, töyhtöhyyppä ja tylli.
Piirros Jari KostetHarvalukuiset/satunnaiset pesimälajit: Alueen harvalukuisia, vuosittaisia pesimälajeja ovat lapasorsa, heinätavi, vesipääsky, etelänsuo- ja. lapinsirri, pikkutylli, pikkulokki, ruskosuohaukka, kurki, luhtahuitti ja suopöllö. pesimäaikana on lisäksi havaittu pikku-uikku, sinisllohaukka, mustapyrstökuiri, luhtahuitti liejukana, satakieli ja kultasirkku.

Muuttolinnusto: Ulkoharmin kärjestä voi maalis- ja huhtikuun vaihteessa nähdä pohjoiseen matkaavia isolokkeja ja ensimmäisiä merimetsoparvia. Toukokuussa saattaa parhaian päivinä muuttaa kymmeniä kuikkalinluja ja satoja muita vesilintuja. Lokakuussa niemen kärjestä näkee etelään matkaavia joutsenia.

Raja- ja Perilahdella levähtää keväällä suuria määriä uikkuja, joutsenia (200), puolisukeltajasorsia (2000) ja uiveloita (30).


Veteraanimajan edustan lieterannoille pysähtyy sekä kevät- että syysmuutolla olevia kahlaajia. Suosirrejä ruokailee enimmillään satoja, muita lajeja selvästi vähemmän. Harvinaisemmista sirrilajeista iso- ja kuovisirrejä nähdään syysmuutolla säännöllisesti ja pulmussirrejä satunnaisesti.

Yppärinjokisuun hietikoilla ja tu]varannoilla levähtää muutto aikoina pieniä määriä kahlaajia. Siellä tehtiin maakuntamme toinen siperiankurmitsahavainto syksyllä 1994. Räyskiä ja pikkutiiroja saattaa nähdä alueen hietikoilla heinä- ja elokuussa. Harvalukuiset muuttajat: merikotka ja muuttohaukka.


Satunnaislajit: harmaahaikara, kyhmy- ja pikkujoutsen, harmaasorsa, haarahaukka, avosetti, siperiankurmitsa, lampivik]o, pikkukajava, riskilä ja isokirvinen. Rajalahden joutsenparvessa nähtiin Pohjois-Pohjanmaan ensimmäinen mustajousten keväällä ]994. Tämä alkujaan australialainen joutsen]aji on yleinen puistolintu Euroopassa. (JH, AO & KV) .

Kirjallisuus
Leskelä, P. 1982: Yppärin Harmi, Perämeren rantaa. - Aureola 7: 55-58.

Viimeksi päivitetty ( 11.08.2009 10:30 )  


edellinen | ylös