Atlaksen tässä vaiheessa on mukava katsella mitä on saatu aikaan ja yrittää parantaa oman kotikuntansa tai kesämökkikuntansa ruutujen takseeraustilannetta. Hyvin monesta ruudusta puuttuu yllättäviä lajeja, kuten varis, räkättirastas tai västäräkki. Tämä kertoo siitä, että meille kaikille niin mukavaa retkeilyä on vielä runsaasti tarjolla.
Tähänastiset valtakunnalliset ja paikallisetkin tulokset ovat näkyvissä lintuatlaksen nettisivuilla www.lintuatlas.fi.
Kannattaa käydä katsomassa. Sieltä näkee ilman sisään kirjautumistakin monella eri tavalla kartoitustilanteen. Etelä-Suomen osalta se on kohtuullinen, sillä tällä hetkellä linjan Virolahti-Vaasa lounaispuolella tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä. Tuloksista myös näkee, että useiden lintulajien levinneisyys on muuttunut huomattavasti parissa kymmenessä vuodessa. Vertailun voi tehdä helposti osoitteessa (huomaa, että nykyisen atlaksen tulokset ovat vasta runsas ”puolikas”) http://www.luomus.fi/lintuatlas/lintuatlas600x900.php.
Nyt on nähtävissä, että muualla Suomessa; etenkin laajalla Suomenselällä, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Lapissa, tarvitaan meitä ruuhka-Suomen harrastajia saamaan atlas edes jonkinlaiseen kuntoon. Atlas tarjoaa mielenkiintoisen lisän retkeilyyn muuallakin Suomessa kuin vain kotikunnassa. Kaikki pohjoiseen ja itään matkaavat lintuharrastajat: muistakaa myös atlas, sillä se on tämän hetken merkittävin harrastajien yhteinen ponnistus. Ilman tarkkaa tietoa lintulajien nykylevinneisyydestä emme pysty arvioimaan esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia linnustoomme. Jos olet jo tehnyt tämän vuoden Lapin matkan, niin tallenna havainnot myös atlakseen.
Huomatkaa, että pesimäaikaan havaittu varoitteleva peippo tai poikasia ruokkiva pajulintu missä tahansa Suomessa on atlaksen kannalta jo hyvä havainto. Ei atlashavaintoon tarvita sinipyrstön pesää tai vastaavaa, vaan atlas pyrkii selvittämään kaikkien Suomen pesimälintujen levinneisyyden, myös tavallisten lajien. Mutta muista myös, että yksikin tavallinen tai merkittävä havainto voi olla tärkeä, sillä juuri se voi jäädä muilta tekemättä.
Atlaksen havainnot tulee tallentaa Luonnontieteellisen keskusmuseon järjestelmään. Sinne pääsee kirjautumaan yllä mainitulta sivulta. Havaintolomakkeessa on myös karttatoiminto, jonka avulla on helppoa löytää oikea ”kymppiruutu”. Atlasta varten sinne riittää perustieto: yhtenäiskoordinaatistoruutu, laji, pesimisvarmuustieto ja päivämäärä (tai aikaväli, jolla havainnot on tehty). Tallennus on helpompaa ja nopeampaa kuin Tiirassa, koska ei ole tarvetta joka havainnolle hakea paikkaa ja kirjoitella lukumääriä yms. lisätietoja. Jos ei halua tallentaa havaintojaan itse lainkaan, niin aina voi käyttää paperilomaketta ja postittaa havainnot Helsinkiin eläinmuseolle (Atlastoimisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto). Paperilomakkeen voi printata atlaksen nettisivuilta tai niitä voi pyytää atlastoimistosta.
Olen Turun Lintutieteellisen yhdistyksen atlasvastaava ja hyvän kuvan atlaksesta saa myös TLY:n kotisivuilla http://www.tly.info/havaintosivut/lintuatlas/vklintuatlas.html.
Siellä on paljon atlakseen liittyvää aineistoa, muun muassa:
- erinomainen lajikohtainen ohje atlasretkeilyyn (jos sinulla on lisäyksiä/poistoja, niin ota yhteyttä).
http://www.xenus.fi/atlas.html on Pekka Suopajärven tekemä uusi hieno sivusto atlaksesta. Vastaavan kaltainen on lähiaikoina tulossa useimpien muidenkin yhdistysten sivuille. Käykääpä tutustumassa.
Jos olette jo palauttaneet tietoja atlakseen, niin nyt jälleen jatkamaan. Muiden kannattaa myös aloittaa. Jos haluatte kysyä tarkemmin atlaksesta, niin ottakaa yhteyttä minuun tai oman yhdistyksenne atlasvastaavaan. Atlasvastaavat löytyvät seuraavan linkin takaa http://www.lintuatlas.fi/alueet.php
Atlasterveisin
Epa